Suomen terveyspalvelujärjestelmä on rakentunut ajan saatossa pirstaleiseksi. Kehitys on tapahtunut portaittain ja osittaisten reformien kautta, ilman kokonaisvaltaista ohjausta. Järjestelmän monikanavaisuus ylläpitää väestöryhmien välistä epätasa-arvoisuutta perustason palvelujen saatavuudessa, mikä osaltaan heijastuu myös väestöryhmien välisiin terveyseroihin.
Nykyinen monikanavainen palvelujärjestelmämme rahoituksineen aiheuttaa kokonaisuuden kannalta hankalia ohjausvaikutuksia mm. henkilöstön kohdentumisen, rahoituksen ja toiminnan osaoptimoinnin, sekä eri väestöryhmien palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Aina ei ole kyse palvelujen puutteesta, vaan niiden epätasa-arvoisesta ja epätarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta suhteessa palvelutarpeeseen ja toiminnan vaikuttavuuteen. Runsas tutkimusnäyttö osoittaa, kuinka terveyspalvelut Suomessa jakautuvat epätasa-arvoisesti väestöryhmien välillä, niin koulutus- kuin tulotason suhteen tarkasteltaessa. Koska kyseessä on järjestelmätason ongelma, myös ratkaisun on oltava järjestelmätasoinen.
Hallitusohjelmaan linjaus palvelujärjestelmän kehittämisestä
Lääkäriliitto esittää, että tulevan hallituskauden hallitusohjelmaan sisällytetään ”strateginen hanke tasa-arvoisten terveyspalvelujen kehittämiseksi”. Hankkeen tavoitteena tulee olla konkreettinen suunnitelma palvelujärjestelmämme kehittämisestä nykyistä tasa-arvoisemmaksi erityisesti perustason palvelujen osalta siten, että tuotetun terveyden määrä lisääntyy. Hankkeessa tehtyjen linjausten tulee ottaa kantaa siihen, kuinka järjestelmämme nykyistä monikanavaista rahoitusta ja palvelutuotantoa tulisi kehittää siten, että asetettu tavoite saavutetaan. Lisäksi tarvitaan suunnitelma indikaattoreita koskevasta jatkuvasta tiedonkeruusta sekä tavoiteasettelusta siten, että palvelujen laatua, yhdenvertaista ja tasa-arvoista saatavuutta, saavutettavuutta, hoidon jatkuvuutta ja kustannusvaikuttavuutta kyetään seuramaan kansallisesti ja alueellisesti sekä väestöryhmittäin.
Kansallinen palvelulupaus
Lääkäriliitto ehdottaa myös seuraavan palvelulupauksen kansallista linjaamista hyvinvointialueita velvoittavana, ja kirjaamista siten myös kaikkien hyvinvointialueiden palvelustrategiaan.
Julkinen järjestäjä turvaa yhdenvertaisesti oikea-aikaiset, oikein kohdennetut, yksilön tarpeeseen perustuvat, terveyshyötyä tuottavat ja inhimillistä kärsimystä lievittävät ja laadukkaat terveydenhuollon palvelut, mukaan lukien ennaltaehkäisevät palvelut. Palvelut ovat lähellä potilasta tai hyvien kulkuyhteyksien päässä. Niiden järjestämisessä voidaan tarvittaessa palvelun luonteen mukaan ja potilaan suostumuksella hyödyntää digitaalisia palveluita. Perusterveydenhuollon palveluiden järjestämisessä toteutuu hoidon jatkuvuus. Hoidon tulee tarvittaessa siirtyä oikea-aikaisesti erikoissairaanhoitoon.
Palvelulupauksen toteutumista on kyettävä seuraamaan ja arvioimaan kansallisesti, eri hyvinvointialueilla ja eri väestöryhmien osalta, myös suhteessa sosioekonomiseen asemaan. Määrällisten mittareiden lisäksi tarvitaan laadullisia mittareita. Terveydenhuollon laaturekistereitä on edelleen kehitettävä ja hyödynnettävä.
Askeleet kohti nykyisen palvelujärjestelmämme parempaa tasa-arvoa
Nykyisen palvelujärjestelmän erityisesti perustason palvelujen kohdentumisen ja saatavuuden väestöryhmittäinen epätasa-arvoisuus vaatii myös välittömiä toimia, yksittäisiä askelia kohti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta palvelujen saatavuudessa ja käytettävyydessä.
Tällaisia välttämättömiä ja nopeammin toteutettavia yksittäisiä toimenpiteitä ovat mm:
Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä parannetaan
- poistamalla perusterveydenhuollon asiakasmaksut, mikä vähentäisi hoitoon pääsyn esteitä ja pienituloisten köyhyyttä
- yhdistämällä terveydenhuollon maksukatot
- toteuttamalla kattavasti perusterveydenhuollon kiristyvät hoitoon pääsyn määräajat
- integroimalla terveydenhuolto ja sosiaalihuolto toiminnan tasolla siten, että molemmin puolin tunnistetaan potilaiden/asiakkaiden niin terveys- kuin sosiaalipalvelujen tarve ja ensisijainen ”kopin ottaja”
- tarjoamalla työterveyshuoltolain 12 §:n mukaiset työntekijää koskevat työkykyä tukevat palvelut kattavasti hyvinvointialueiden kustannusvastuulla työttömille
Palvelujen tuottamista kehitetään
- ohjaamalla taloudelliset resurssit nykyistä suuremmassa määrin perustason palveluihin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn
- lisäämällä perusterveydenhuollon lääkärivakanssien määrää merkittävästi siten, että kullakin hyvinvointialueella on 1200 asukasta kohden vähintään yksi täysipäiväistä potilastyötä tekevä lääkäri
- hyödyntämällä saatavuusongelmista kärsivien alueiden perusterveydenhuollon tukena tarvittaessa myös yksityisiä palveluntuottajia, samalla seuraten kaikkien palveluntuottajien suoriutumista ja hoidon laatua yhteneväisillä, toimipaikkakohtaisen tarkastelun mahdollistavilla mittareilla
- kehittämällä työjakoa siten, että lääkäri voi keskittyä lääkärikoulutusta vastaavaan työhön – avustavaa henkilökuntaa lisäten
- toteuttamalla digitaaliset sekundaaripreventiopalvelut kansallisesti kroonisten kansansairauksien hoitoon ja seurantaan, samalla varmistaen palvelut myös niille potilaille/asiakkaille, jotka eivät digitaalisia palveluita halua tai pysty käyttämään
Järjestelmää kehitetään
- poistamalla tietosuojalainsäädännön esteitä siten, että potilastietojärjestelmistä voidaan seuloa erityisessä hoidontarpeessa olevia henkilöitä ja kutsua heitä saamaan palveluja
- kohdentamalla rajallisia voimavaroja kustannusvaikuttavimpaan toimintaan
Lue Tasa-arvoiset terveyspalvelut -työryhmän linjaukset kokonaisuudessaan (PDF-tiedosto)