Kehysriihessä sovitusta OKM:n 35 miljoonan euron leikkauksesta valtaosa kohdistuu tällä tietoa tieteeseen. Edellisen lisäksi veikkausvoittovarojen aleneminen vähentänee tieteeseen osoitettavaa rahoitusta.
Tämä on vakavasti ristiriidassa sen kanssa, että Suomen poliittiset puolueet, elinkeinoelämä ja tiedemaailma jakavat laajasti tavoitteen nostaa tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden (TKI) panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Mainittu tavoite on ollut keskeisiä kasvun ja uudistumisen tavoitteita myös nykyisen hallituksen ohjelmassa.
Tutkimusrahoitus on kehno säästökohde.
Tutkimusrahoitus on kehno säästökohde. Etenkin kiristyvässä taloustilanteessa kannattaa panostaa tutkimukseen, jotta julkinen rahoitus esimerkiksi terveydenhuoltoon osataan kohdentaa kustannusvaikuttavasti. Tutkimusrahoitus maksaa itseään takaisin myös parantamalla vaikkapa sairaaloiden edellytyksiä menestyä kilpailussa kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta.
Koronapandemia on osoittanut tieteen ja tutkimuksen välttämättömyyden kriiseissä.
Koronapandemia on osoittanut tieteen ja tutkimuksen välttämättömyyden kriiseissä. Uuden viruksen tunnistamista, testaamista, tartuttavuutta, rokotetta ja hoitoa ei voida kehittää ilman tieteellistä osaamista ja infrastruktuuria. Suomalaisessa palvelujärjestelmässä tehtävä kliininen tutkimus hyödyttää potilaita merkittävästi myös normaalioloissa. Hoitoja ja hoitokäytäntöjä kehitetään jatkuvasti tutkimustiedon pohjalta.
Lääketieteen sektorilla tutkimusrahoitus on tärkeä instrumentti myös terveysalan kasvustrategian näkökulmasta. Suomessa on viime vuosina panostettu yksilöllistettyyn lääketieteeseen ja tutkimuksen infrastruktuuriin perustamalla syöpäkeskus ja kansallisia osaamiskeskuksia sekä biopankit. Näistäkään investoinneista ei saada täyttä hyötyä, ellei tutkimuksen perusrahoitus ole kunnossa.
Tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset heikentävät myös koulutuksen pohjaa.
Kilpailu on kaikilla aloilla kovaa ja kansainvälistä. Lahjakkaimmat opiskelijat ja tutkijat valitsevat maailmanlaajuisesti ne yliopistot ja maat, joissa on parhaat tutkimusryhmät ja tutkimuksen teon edellytykset. Lisäksi maamme koko koulutusjärjestelmä perustuu tutkittuun tietoon, minkä vuoksi tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset heikentävät myös koulutuksen pohjaa.
Tieteen uskottavuuden ja tutkimuksen tason heikentyminen heijastuu suoraan Suomen innovaatiokykyyn ja mahdollisuuksiin kilpailla kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta. Erityisesti Suomen Akatemia autonomisena toimijana on merkittävä tae Suomen tieteen uskottavuudelle. Myös sen rahoituspohja on nyt uhattuna.
Suomen tulevaisuus on tieteessä. Hallituksen tulee muuttaa välittömästi suunnitelmiaan niin, että suomalaisen tieteen taso voidaan jatkossakin turvata.
Sami Heistaro
Lääkäriliiton koulutuspäällikkö