Millainen pääsykoe lääkikseen?

Lääketieteellinen tiedekunta on aina ollut paikka, jonne ei jouduta, vaan päästään. Halukkaita on enemmän kuin aloituspaikkoja. Kovin huonolla todistuksella ei kannata edes lähteä kisaan mukaan. Millainen olisi hyvä, oikeidenmukainen ja oivallisen lääkäriaineksen erotteleva pääsykoe?

Lääketieteelliseen, kuten muidenkin akateemisten alojen, sisäänotossa on tapahtunut paljon muutoksia lyhyessä ajassa. Yhteisvalinta tiedekuntiin, ensikertalaiskiintiö ja todistusvalinta ovat puhututtaneet. Muutoksia perustellaan sillä, että valmistuneet olisivat nuorempina työelämän käytettävissä. Tämä ei ehkä toteudu. Paine on siirtynyt lukioajalle ja ylioppilasarvosanojen uusimiskertojen rajoitukset ovat poistuneet. Moni keskittyykin saamaan parhaat mahdolliset arvosanat, vaikka siihen sitten kuluisikin hieman enemmän aikaa. Lääkiksestä opiskelupaikan saaminen ensikertalaiskiintiössä pelkällä todistusvalinnalla edellyttää ylioppilasarvosanoilta huippuluokkaa.   

Lääketieteellisen pääsykokeet voi välttää rahalla. Ulkomailla on monta tiedekuntaa toivottamassa ulkomaalaisia tervetulleeksi ilman pääsykoetta. Toki pitää hakea, lähettää todistukset sekä mahdollisia motivaatiokirjeitä ja suosituksia. Tärkein asia on paksu lompakko eli lukukausimaksuille pitää olla maksaja. Ihan mitättömiä eivät maksut ole, puhutaan yli 10 000 eurosta vuodessa. Tenttejä on toki ulkomaillakin ja vaikeiden asioiden opiskelu vieraalla kielellä vaatii paljon sisua. Eli helpolla ulkomailla ei pääse.

Tänä vuonna on jälleen tehty pieniä viilauksia kotimaan lääketieteellisen pääsykoemenettelyyn.  Aiempien biologian, kemian ja fysiikan lukion opintomäärien lisäksi pääsykokeisiin tuli päntättäväksi ennakkomateriaali. Lisäksi itse valintakoetilaisuudessa jaetaan aineistoa, josta tulee kysymyksiä. Ennakkomateriaaliksi ilmoitettiin vektorilaskennan perusteet hiljattain eli kuukausi ennen kokeita. Matemaattista osaamista selkeästi halutaan painottaa ja lyhyen matematiikan lukijat eivät täten ole samalla viivalla.

Matemaattista osaamista selkeästi halutaan painottaa ja lyhyen matematiikan lukijat eivät täten ole samalla viivalla.

Mittaako pääsykoe oikeita asioita? Lääkäri tarvitsee monenlaista osaamista. Taudit eli asiasisältö pitää tietysti hallita, mutta on oltava myös yhteistyötaitoja, vuorovaikutustaitoja, empatiaa. Looginen ajattelu ja matemaattinen lahjakkuus on varmasti suureksi hyödyksi, kun lääkäri pohtii potilaan oireita, erotusdiagnostisia mahdollisuuksia sekä tutkimusten strategiaa. Looginen päättelykyky on tärkeää, koska tietoa on aivan rajattomasti vain muutaman klikkauksen päässä. Pitää ymmärtää, mitä tutkii, miksi ja missä järjestyksessä.

Lääkäri tarvitsee monenlaista osaamista - myös yhteistyötaitoja, vuorovaikutustaitoja, empatiaa.

Lääkärin ammatti on vaativa, mutta antoisa. Opiskeleminen lääkäriksi on pikakelaus aikuisuuteen. Opiskellessa kohtaa monia asioita, joita tavallinen ihminen ei koskaan kohtaa, esimerkiksi ruumiinavaukset. Matemaattisen lahjakkuuden lisäksi tarvitsee tuleva lääkäri rutkasti motivaatiota, stressinsietokykyä sekä ihmisten kanssa toimeen tulemista. Pääsykoe on tärkeä motivaatiokoe eli jos siinä kisassa pärjää, selvinnee melkoisella varmuudella opinnoistakin. Onnea kaikille pääsykokeisiin lukijoille! 

Minna Kaarisalo
Lääkäriliiton TYKS-erityisvastuualueen piiriylilääkäri

Takaisin