Kauppakeskuksissa ja markkinahumussa on helppoa retkahtaa heräteostoksiin. Arvelen, että konmarittava henkilökin tekee välillä vähintäänkin meheviä mielikuvaostoksia, mutta hän ehkä säilyttää itsekurinsa paremmin. Sokrateen kerrotaan sanoneen Ateenan markkinapaikalla ”miten paljon onkaan sellaista mitä en tarvitse”. Käsi sydämelle: mitä kaikkea sinä et tarvitse?
Yltäkylläisyyden tulvassa on välillä vaikeaa osata haluta oikeita asioita. Pitäisi ensin pohtia, mitä oikein tarvitsee. Haluaminen on biologiaa, ilman elintärkeitä asioita emme pärjää. Tarvitsemme ruokaa, juomaa, turvaa luontoa vastaan ja myös henkisiä asioita: läheisyyttä, rakkautta, ystävyyttä, kunnioitusta.
Jouluna voi antaa lahjan toisen terveyden kohentamiseksi.
Terveys on myös asia, jota ilman emme pärjää. Jouluna voi antaa lahjan toisen terveyden kohentamiseksi. Nyt en tarkoita rokotuksia ja maskeja, niistä on puhuttu tarpeeksi, vaan verenluovutusta. Verestä on ollut jälleen pulaa ja verituote voi olla ratkaiseva asia toisen henkilön paranemiselle.
Joulun valmisteluun kohdistuu monella paineita. Some on pullollaan idyllisiä joulukuvia. Riskinä voi olla, että tehdään joulua liikaa. Kotia puunatessa, herkkuja tehdessä on uupuminen mahdollista ja joulun koittaessa ei sitten enää nautikaan. Joulun valmistelussa pitää varoa ylisuorittamista ja muistaa olla kohtuullinen itseään kohtaan.
Tärkeä annettava asia on aika.
Joulu saa olla omannäköinen. Tärkeä annettava asia on aika. Ollaan jouluna läheisten kanssa, kerrotaan heille kuinka tärkeitä he ovat. Koitetaan muistaa kohtuus kaikessa, niin valmisteluissa, lahjoissa kuin joulusyömisissä.
Minna Kaarisalo
Lääkäriliiton piiriylilääkäri