Lisäleikkaukset uhkaavat riittävien sote-palvelujen tuottamisen edellytyksiä

Hallitus julkaisi tiistaina kehysbudjettiriihen neuvottelutuloksen, joka määrittää valtiontalouden kehyksiä seuraavan neljän vuoden ajaksi. Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on leikata valtionvelan kasvuvauhtia siten, että vuonna 2028 otettaisiin enää alle seitsemän miljardia lisävelkaa. Lääkäriliitto ymmärtää sopeuttamistarpeen, mutta kritisoi leikkausten kohdentamista sote-sektoriin tilanteessa, jossa hyvinvointialueilta edellytetään jo nyt yli kahden miljardin euron sopeuttamista vuosina 2025–2026. 

Hallitus palauttaa perusterveydenhuollon hoitotakuun vuoden 2022 tasolle, eli yleislääkärin kiireettömälle vastaanotolle tulisi päästä kahden viikon sijaan kolmessa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa käytännössä hoitotakuun poistamista. Näin näivettyy ainoa elementti, joka edellyttää panostamista perusterveydenhuoltoon. Samanaikaisesti yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin lisätään huomattava summa rahaa.  

Hyvinvointialueen työntekijän näkökulmasta tilanne näyttää toivottomalta. Edessä on säästöjä säästöjen perään, joita ei käytännössä voi tehdä muuten kuin henkilöstövähennysten ja lomautusten kautta, mikä merkitsee palvelujen heikentymistä ja jonojen pidentymistä. Kela-korvauksien samanaikainen lisääminen vauhdittaa maksukykyisten kansalaisten mahdollisuuksia hankkia yksityisen sektorin palveluita, jolloin julkisen sektorin jo nyt haastava henkilöstötilanne pahenee yritysten rekrytoidessa lisähenkilöstöä.   

Hyvinvointialueet ja niiden työntekijät tarvitsevat luottamusta tulevaisuuteen ja varmuutta siihen, että työ voidaan tehdä eettisesti kestävällä tavalla. Lääkäriliitto on esittänyt hoidon jatkuvuutta tukevan omalääkärimallin soveltamista perusterveydenhuollossa, mutta asiaa ei toistaiseksi ole edistetty mitenkään. Henkilöstö tarvitsee uskoa tulevaan, näillä keinoilla luodaan pelkkää epäluottamusta.  

 

Lisätietoja: 
Jukka Mattila
politiikkatoimialan johtaja
jukka.mattila@laakariliitto.fi
Puh. 050 572 6277

Takaisin