Tuoreimpien uutisten mukaan merkittäviä henkilöstöön kohdistuvia säästötavoitteita on ilmoitettu ainakin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella (300 henkilötyövuotta), Lapin hyvinvointialueella (600–700 henkilötyövuotta), Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella (200–220 henkilötyövuotta), Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (450 henkilötyövuotta), Keski-Suomen hyvinvointialueella (400 henkilötyövuotta) ja Pirkanmaan hyvinvointialueella (jopa 350 henkilön irtisanomiset tai palvelussuhteen ehtojen olennaiset muutokset sairaalapalveluissa). Esitetyt vähennykset ovat enimmillään miltei kymmenen prosenttia ko. hyvinvointialueiden henkilötyövuosista, ja miltei kaikilla muillakin hyvinvointialueilla on henkilöstöön liittyviä vähennyssuunnitelmia. Tämä tulee väistämättä näkymään jonojen pidentymisenä, toimipisteiden sulkemisina sekä hallitsemattomana etäpalveluiden lisäämisenä. Peruspalvelut huononevat ja henkilökunnan eettinen stressi pahenee entisestään.   

Vähennysten juurisyy on epäonnistuneessa lainsäädännössä 

Henkilöstövähennykset johtuvat lainsäädännön epäonnistumisesta. Kertynyt alijäämä tulee hyvinvointialuelain mukaan kattaa enintään kolmen vuoden kuluttua sen syntymisestä. Tämä on johtamassa tilanteeseen, jossa alijäämää tehnyt hyvinvointialue on pakotettu kaavamaisiin säästöihin riippumatta niiden vaikutuksesta henkilökuntaan tai potilaiden hoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon säästöjä on vaikea tehdä mistään muusta kuin henkilöstöstä.  

Hyvinvointialueet saivat perintönä kunnilta, kuntayhtymiltä ja sairaanhoitopiireiltä hyvin erilaiset lähtökohdat. Organisaatioiden oli alkuvaiheessa vaikea vaikuttaa kustannusrakenteeseensa. Esimerkiksi sote-kiinteistöjen vuokrasopimukset ja vanhat palvelusopimukset rajoittivat alueiden liikkumavaraa. Alueet ovat säästäneet hallinnostaan ja muista tukipalveluistaan jo huomattavan paljon. Tulevat vähennykset tulevat osumaan myös potilaita hoitaviin työntekijöihin pahentaen näin jo nyt haastavaa jonotilannetta. Valtiovarainministeriön lausunnoilla oleva esitys alijäämän kattamisen aikarajan pidentämisestä niillä alueilla, jotka eivät tee alijäämää vuonna 2025, on tyhjää parempi, mutta ei ratkaise alijäämäkierteeseen joutuneiden alueiden ongelmaa.  

Katastrofi on vältettävissä 

Esitetyt henkilöstövähennykset ovat ennen näkemättömät suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon historiassa. Lääkäriliitto ja Talentia esittivät jo aiemmin, että hyvinvointialueiden aloitusvaiheessa syntyneitä alijäämiä ei tarvitsisi kattaa. Nyt edessä oleva katastrofi voitaisiin välttää toimimalla ehdotuksen mukaan. 


Lisätietoja:
Timo Kaukonen, Lääkäriliiton työmarkkinajohtaja, timo.kaukonen@laakariliitto.fi, p. 040 171 5474
Niina Koivuviita, Lääkäriliiton puheenjohtaja, niina.koivuviita@laakariliitto.fi, p. 040 500 6557