Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Lääkäriliitto pyrkii toimissaan edistämään kestävää kehitystä sen ekologisissa, taloudellisissa, sosiaalisissa ja eettisissä ulottuvuuksissa.

Planetaarista terveyttä

Ekologinen kestävyys

Ihminen on osa luontoa, ja luonnon ja ihmisen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Luonnon järjestelmät ylläpitävät elämää ja luonnon monimuotoisuutta, tuottavat puhdasta vettä, happea ja terveydelle välttämättömän mikrobiympäristön. Maailman terveysjärjestön vuonna 2018 julkaiseman arvion mukaan miltei neljännes maailman väestön kuolemantapauksista liittyy ympäristön tilaan, lapsikuolleisuudessa ympäristösyyt olivat aiheuttajana 28 prosentissa. Ympäristön ja terveyden yhteyttä kuvaava planetaarinen terveys ja one health -lähestymistapa korostavat ympäristön terveyden olennaisuutta pyrkimyksissä parantaa ja ylläpitää myös ihmisten terveyttä.

Ilmastonmuutos

Ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta pidetään yleisesti ihmiskunnan ja koko maapallon suurimpana uhkana. Ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin montaa reittiä pitkin. Lisääntyvät helteet ja muut sään ääri-ilmiöt, zoonoosien leviäminen, vesiepidemioiden lisääntyminen ja vesiturvallisuuden heikkeneminen, rakennusten kosteusongelmien lisääntyminen ja metsäpalot ovat esimerkkejä ilmastonmuutoksen aiheuttamista suorista terveysvaikutuksista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdentuvat voimakkaimmin köyhiin maihin, minkä ennakoidaan aiheuttavan tulevaisuudessa lisääntyviä kansainvaelluksia sekä globaalin eriarvoisuuden kärjistymistä.

Terveyssektori on reagoinut ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin hitaasti, pitkälti siksi, että vaikutukset ovat toistaiseksi keskittyneet kehittyviin maihin ja toimintamalli on ollut yksilökeskeinen. Ilmastonmuutoksen torjunta on kuitenkin viime kädessä myös kansanterveysteko.

Luontokato

Ilmastonmuutoksen rinnalla ihmiskunnan olemassaoloa uhkaa myös luontokato. Jokaisella lajilla on luonnossa oma roolinsa. Ihminen on yksi laji muiden joukossa ja osa tätä ketjua.

YK:n ympäristöohjelman mukaan biodiversiteetti vähenee nopeammin kuin koskaan aiemmin, yli miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto. Puhutaankin kuudennesta massasukupuuttoaallosta. Luontokato vaikuttaa terveyteen ainakin zoonoosien, ruoantuotannon edellytysten heikentymisen ja lääkkeiden valmistuksen hankaloitumisen kautta. Yleisesti luontokadon terveysvaikutuksia on vielä vaikeampi ennakoida kuin ilmastonmuutoksen vaikutuksia, ja on myös huomioitava, että nämä ilmiöt tapahtuvat osin rinnakkain ja toisiaan vahvistaen.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon suorat ja epäsuorat seuraukset näkyvät lääkärintyössä koko ajan merkittävämmin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristövaikutukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristövaikutukset ovat huomattavat – EKO-SOTE-hankkeen vuoden 2019 aineistoon perustuvan arvion mukaan jopa 6,5 prosenttia Suomen hiilijalanjäljestä. Sosiaali- ja terveydenhuolto kuluttaa suuria määriä energiaa ja materiaaleja, ja toiminnassa syntyy sekä suoria päästöjä että epäsuoria päästöjä, jotka kasvattavat ympäristökuormitusta ja vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Suurimpiin päästölähteisiin luetaan sektorin rakennusten kaukolämpö, polttoaineet ja sähkö, kuljetuspalvelut, asiantuntijapalvelut, sekä ruoka ja majoitus. Muita tärkeitä ympäristöjalanjäljen tekijöitä ovat muun muassa veden kulutus materiaalien tuotannossa, tavara- ja palveluhankinnat, jätteet ja niiden käsittely sekä esimerkiksi maaperää ja vesistöjä saastuttavat mikromuovit sekä lääkeaine- ja kemikaalijäämät.

Ekologisesti kestävät toimet sotessa tarkoittavat esimerkiksi hankintojen, liikenteen, ravinnon ja ruokapalvelujen sekä jätehuollon kestävyyttä, uusiutuvan energian osuuden lisäämistä sekä energiatehokkuuden parantamista. Sotessa on keskeistä kiinnittää huomio myös hoito- ja hoivaprosessien ja -käytäntöjen ekologisuuteen sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Soten ekologisesti kestävillä toimilla voidaan paitsi vähentää ympäristöhaittoja myös lisätä ihmisten hyvinvointia, parantaa hoidon laatua ja saavuttaa taloudellisia säästöjä (NHS, Greening the business case, 2023).

Green Office Lääkäriliitossa

Lääkäriliitto pyrkii toimimaan ympäristövastuullisesti ja on mukana WWF:n kehittämässä Green Office -verkostossa.

WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä. Sen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan, saavuttaa säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta.

Green Office -toimistoissa koko työyhteisö opastetaan toimimaan ympäristövastuullisesti. Ympäristöjärjestelmässä kiinnitetään huomiota esimerkiksi liikkumiseen, energiankulutukseen, kierrätykseen ja jätteiden lajitteluun, kestäviin hankintoihin sekä ruokavalintoihin.

Green Office -merkin saaminen edellyttää ympäristöohjelmaa, seurantaa ja kehittämistä sekä WWF:n toimistotarkastuksen läpäisemistä.

Yritysten ja organisaatioiden toimet ovat tärkeässä asemassa, jotta voimme rajoittaa maapallon lämpötilan nousun Pariisin sopimukseen kirjattuun 1,5 asteeseen ja turvata luonnon monimuotoisuuden. Green Office -verkoston jäsenet ovat mukana edistämässä näitä tavoitteita.

Lue lisää WWF:n Green Officesta

Lisätietoja

Riikka Rahkonen

Johdon sihteeri

0400 580 484

riikka.rahkonen@laakariliitto.fi

Vastuullisesti nyt ja tulevaisuudessa

Taloudellinen kestävyys

Terveydenhuollon taloudellisella kestävyydellä tarkoitetaan sitä, että terveydenhuoltojärjestelmä pystyy tarjoamaan laadukkaita ja vaikuttavia palveluita nyt ja tulevaisuudessa ilman että taloudelliset resurssit ylikuormittuvat tai ehtyvät.

Taloudellisesti kestävää on edellyttää terveydenhuollolta vaikuttavaa, näyttöön perustuvaa toimintaa. Kestävyys liittyy siis olennaisesti siihen, millä tavoin järjestetään terveydenhuollon rahoitus, resurssien käyttö ja palveluiden tuottaminen. Olennainen näkökulma on pitkäjänteisyys, jolloin rahoitus ei perustu tilapäisiin ratkaisuihin tai velkaantumiseen ja investoinnit tehdään tavalla, joka tuottaa terveyshyötyä ja säästöjä pitkällä aikavälillä.

Kustannusvaikuttavuus ja priorisointi

Rajallisten resurssien tilanteessa on huolehdittava siitä, että käytetyt resurssit tuottavat mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia. Taloudellinen kestävyys on kiinteässä yhteydessä sosiaalisen ja ekologiseen kestävyyteen. Esimerkiksi panostamalla ennaltaehkäisevään hoitoon voidaan pitkällä aikavälillä vähentää kustannuksia ja lisätä väestön hyvinvointia ja tuottavuutta.

Lääketieteen kehittyessä käyttöön otettavien ja vakiintuneiden hoitomenetelmien ja palveluiden vaikuttavuutta arvioidaan suhteessa niiden kustannuksiin. Kansainvälinen vertailutieto ja erilaiset vaikuttavuusmittarit ovat tärkeitä työkaluja arvioinnissa. Lisäksi on huomioitava kokonaiskustannukset ja se, että taloudelliset hyödyt voivat näkyä myös terveydenhuoltosektorin ulkopuolella, kuten työelämässä. Samoin on huomioitava epäsuorat kustannukset, esimerkiksi menetykset, jotka johtuvat työkyvyttömyydestä tai vaikutukset, joita syntyy sairastavan omaisten tukemisesta.

Koska terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset, priorisointia on välttämätöntä tehdä ja sen on perustuttava eettisesti kestäville periaatteille, kuten yhdenvertaisuudelle, hoidon tarpeelle ja kustannusvaikuttavuudelle. Priorisointi tarkoittaa hoitopäätösten tekemistä niiden keskinäisen kustannusvaikuttavuuden ja terveyshyödyn mukaisessa järjestyksessä, ei tiettyjen potilaiden, sairausryhmien tai alueiden syrjintää. Lääkäriliitto on ollut aktiivinen priorisointikeskustelussa ja pyrkii lisäämään ymmärrystä sen tarpeesta ja perusteista.

Ratkaisuja järjestelmätasolla

Sosiaalinen kestävyys

Sosiaalinen kestävyys on olennainen osa terveydenhuollon toimintaa. Se tarkoittaa järjestelmän kykyä edistää kaikkien ihmisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia terveeseen elämään – riippumatta taustasta tai elämäntilanteesta.

Suomen terveyspalvelujärjestelmä on rakentunut ajan saatossa pirstaleiseksi. Kehitys on tapahtunut portaittain ja osittaisten reformien kautta, ilman kokonaisvaltaista ohjausta. Järjestelmän monikanavaisuus ylläpitää väestöryhmien välistä epätasa-arvoisuutta perustason palvelujen saatavuudessa, mikä osaltaan heijastuu myös väestöryhmien välisiin terveyseroihin.

Nykyinen monikanavainen palvelujärjestelmämme rahoituksineen aiheuttaa kokonaisuuden kannalta hankalia ohjausvaikutuksia mm. henkilöstön kohdentumisen, rahoituksen ja toiminnan osaoptimoinnin, sekä eri väestöryhmien palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Runsas tutkimusnäyttö osoittaa, kuinka terveyspalvelut Suomessa jakautuvat epätasa-arvoisesti väestöryhmien välillä, niin koulutus- kuin tulotason suhteen tarkasteltaessa. Koska kyseessä on järjestelmätason ongelma, myös ratkaisun on oltava järjestelmätasoinen.

Yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut

Terveydenhuollon sosiaalinen kestävyys alkaa siitä, että palvelut ovat saavutettavissa kaikille. Ammattilaiset voivat edistää tätä varmistamalla, että hoito on esteetöntä, kulttuurisesti sensitiivistä ja kohdentuu aidosti tarpeen mukaan. Jokaisella potilaalla tulee olla mahdollisuus saada hoitoa riippumatta asuinpaikasta, kielestä tai taloudellisesta tilanteesta.

Terveydenhuollossa voidaan tehokkaasti ehkäistä eriarvoisuutta ja syrjäytymistä panostamalla riittäviin ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tarjoamalla matalan kynnyksen hoitoa ja erityisryhmille suunnattua tukea. Ammattilaiset kohtaavat päivittäin ihmisiä, joiden elämäntilanne vaatii kokonaisvaltaista ymmärrystä ja tukea. Sosiaalinen kestävyys näkyy myös siinä, miten terveydenhuollon ammattilaiset tukevat potilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämä tarkoittaa terveyden ja toimintakyvyn edistämistä, elämänhallinnan tukemista ja sosiaalisen tuen tarjoamista – ei vain sairauksien hoitamista.

Osallisuuden tukeminen

Potilaan osallisuus omassa hoidossaan vahvistaa luottamusta ja hoidon vaikuttavuutta. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat edistää sosiaalista kestävyyttä kuuntelemalla potilasta, ottamalla hänet mukaan hoidon suunnitteluun ja tarjoamalla mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Luottamus on terveydenhuollon perusta. Ammattilaiset rakentavat sitä jokaisessa kohtaamisessa – oikeudenmukaisella kohtelulla, läpinäkyvällä viestinnällä ja kunnioittavalla vuorovaikutuksella. Turvallinen ja arvostava hoitosuhde tukee paitsi yksilön hyvinvointia, myös koko järjestelmän kestävyyttä.

Poikkihallinnollinen yhteistyö

Terveydenhuollon ammattilaiset toimivat usein rajapinnoilla, joissa yhteistyö muiden sektoreiden kanssa on ratkaisevaa. Yhteistyö esimerkiksi sosiaalipalvelujen, koulutuksen ja järjestöjen kanssa mahdollistaa kokonaisvaltaisen tuen potilaille ja vahvistaa sosiaalista kestävyyttä.

Hyväksyttävyyden tae

Eettinen kestävyys

Lääkärin etiikka muodostaa jaetun moraaliarvopohjan, joka ohjaa lääkäriä ammatinharjoittamisessa. Lääketieteen etiikka nostaa esiin kysymyksiä potilaan ja lääkärin arvoista, oikeuksista ja velvollisuuksista ja on siten mukana lääkärin päivittäisessä potilastyössä koko ammattiuran ajan.

Eettiset periaatteet pysyvät tai muuttuvat hitaasti, mutta yhteiskunnan nopeat muutokset tuovat lääkäreille uusia eettisiä haasteita. Ilman toiminnan vahvaa eettistä pohjaa professio voi vaarantaa hyväksyttävyytensä ja yksittäisellä lääkärillä on vaara uupua tai kyynistyä työssään. Ammattilaiset kohtaavat päivittäisessä työssään tilanteita, joissa on tasapainoteltava potilaan tarpeisiin vastaamisen ja yleisen oikeudenmukaisuuden etiikan (ml. lait, säännöt ja standardit) välillä.

Potilaan itsemääräämisoikeus on perusta eettisesti kestävälle toiminnalle terveydenhuollossa. Hoitopäätöksissä tulee kunnioittaa potilaan tahtoa, yksilöllisyyttä ja yksityisyyttä samalla turvaten hänen ihmisarvonsa. Tähän peilaten myös resurssien jakaminen on merkittävä eettinen kysymys. Hoitojen ja palveluiden tulee olla saatavilla tasapuolisesti eri väestöryhmille ja toisaalta hoitomenetelmien eettinen arviointi edellyttää hyötyjen ja haittojen punnintaa sekä kustannusten suhteuttamista väestötason terveyshyötyihin.

Eettinen kestävyys työhyvinvoinnin tekijänä

Kun terveydenhuollon organisaatio toimii eettisesti kestävällä tavalla, lääkäreillä ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla on varmuus siitä, että päätökset ja toimintatavat ovat linjassa ammatillisten arvojen kanssa. Tämä vähentää eettistä stressiä, joka syntyy tilanteissa, joissa resurssit tai ohjeet tuntuvat epäoikeudenmukaisilta. Lääkärien kuormitus kasvaa, jos he joutuvat jatkuvasti tekemään vaikeita priorisointipäätöksiä ilman selkeitä periaatteita. Eettisesti kestävät linjaukset auttavat jakamaan vastuun ja vähentävät yksilön paineita.

Vahva eettinen toimintakulttuuri lisää luottamusta sekä ammattilaisten kesken että potilaiden ja ammattilaisten välillä. Kun potilaat kokevat, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja avoimesti, lääkärin työ helpottuu ja vuorovaikutus on sujuvampaa.

Eettinen kestävyys näkyy myös siinä, että henkilöstön hyvinvointi otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa kohtuullisia työaikoja, avoimuutta päätöksenteossa ja tukea tilanteissa, joissa eettiset ristiriitatilanteet kuormittavat.

Kun työ perustuu arvoihin ja oikeudenmukaisuuteen, se vahvistaa kokemusta työn merkityksellisyydestä. Terveydenhuollon johtamisessa korostuu arvojärjestelmien tasapaino: yksittäisen potilaan paras vs. yhteisön paras, taloudellisuus vs. hoidon laatu. Johtajan tehtävä on varmistaa, että ristiriitaiset tavoitteet eivät heikennä hoidon laatua.