Työolot ja työssäjaksaminen

Lääkäreiden työssäjaksaminen on huonontunut niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Käynnissä olevalla neuvottelukierroksella työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin parantaminen on nostettava entistä tärkeämpään rooliin.

Terveyskeskusten lääkäreistä 76 % on vähintäänkin silloin tällöin ajatellut vakavaa työuupumusta riskinä omassa työssään Lääkärien työolot ja terveys 2015 -tutkimuksen mukaan. Vastaava prosenttiluku erikoissairaanhoidossa työskentelevillä lääkäreillä on 71 %. 

Tavoitteeksi tulee asettaa työn houkuttelevuuden lisääntyminen, mikä parantaa sitoutumista työnantajaan, tukee pitkiä potilas-lääkärisuhteita erityisesti perusterveydenhuollossa ja parantaa terveydenhuollon toiminnan kustannustehokkuutta. Työntekijäkokemusta parantamalla turvataan hoidon jatkuvuutta.

Lääkärille kuuluvien muiden kuin lääkärikoulutusta ja -osaamista vaativien kliinisten tehtävien määrä on huomattavasti lisääntynyt. Näiden suorittamiseen ei myöskään ole varattu aikaa. Erityinen aikasyöppö on huonosti toimivien tietojärjestelmien sekä moninkertaisen kirjaamisen ja tilastoinnin vaatimus. Lääkärien kliinisen työn osuutta on pystyttävä lisäämään siirtämällä muille terveydenhuollon ammattiryhmille heille luontevammin kuuluvia tehtäviä. Erilaisiin lääkärintyöhön kuuluviin tehtäviin on varattava riittävästi työaikaa. Tämän määrittelyä on sopimusmääräyksissä täsmennettävä.

Lääketieteellinen tieto lisääntyy jatkuvasti ja hoitokäytännöt muuttuvat. Lääkärin työ edellyttääkin jatkuvaa koko työuran aikaista opiskelua ja oppimista. Mahdollisuudet oman osaamisen ylläpitämiseen, kehittämiseen ja käyttämiseen ovat keskeisiä työviihtyvyyttä ja työssäjaksamista tukevia asioita. Sopimusmääräyksin tulee varmistaa kaikille lääkäreille riittävästi aikaa työpaikkakoulutukseen, henkilökohtaiseen täydennyskoulutukseen ja itseoppimiseen. Osaamisen kehittämisestä tulee palkita sekä työnkuvia kehittämällä että palkkauksellisesti. Aikaa on varattava myös oman työn ja työyhteisön toiminnan kehittämiseen.  

Lääkärikin saa voimavaroja johtamisesta, työn sisällöstä, työskentelyolosuhteista, työpaikan sosiaalisista suhteista ja osaamisesta.