Työaika

Uuden työaikalain myötä Lääkärisopimuksen työaikamääräyksiä on syytä pohtia kokonaisuutena. Työaika- ja päivystysasiat ovat tulevalla kierroksella varsin laajoja ja monimutkaisia ja mielipiteet lääkärien kesken jakautuneita. Tavoitteena on tehdä kokonaisuudistus.

Lääkärisopimuksen työaikaluvussa määritellään lääkärien säännöllinen työaika viikossa tai keskimäärin työaikajaksossa. Kaikkien lääkäriryhmien säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai työaikajaksossa. Säännöllisen työajan sijoittelusta ei ole erikseen määräystä, mutta vakiintunut käytäntö on säännöllisen työajan tekeminen ns. virkatyöaikana (n. klo 7.30-16.00) jonka jälkeen työ muuttuu päivystystyöksi. 

Pidemmän aikaa on esiintynyt tarvetta säännöllisen työajan sijoittelulle myös ns. virkatyöajan ulkopuolelle, erityisesti työnantajapuolelta. Jäsenistön suhtautuminen asiaan vaihtelee merkittävästi. 
Ratkaisua mutkistavat haastavat rajapinnat päivystyksellisen työn kanssa. Uuden Lääkärisopimuksen tavoitteena on raamittaa tätä niin ajallisesti kuin korvattavuudenkin osalta huomioiden asian merkittävyys jäsenten jokapäiväisen elämän kannalta.

Isolla osalla lääkäreistä työhön kuuluu myös velvollisuus päivystää säännöllisen työajan (ns. virka-aikaisen työn) lisäksi. Päivystys tarkoittaa säännöllisen työajan päälle tehtyä työtä, joka tehdään iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Sairaaloiden lääkäreistä noin 70 % ja terveyskeskusten lääkäreistä noin 30 % päivystää osana päätyötään. Voidaankin sanoa, että päivystys on luonteeltaan säännöllistä ylityötä, josta syystä päivystävien lääkäreiden työajan kokonaismäärää ei voi verrata muihin ammattiryhmiin.

Kiky-tunnit

Lääkärisopimuksessa tehtiin vuonna 2016 kiky-tuntien osalta erilainen ratkaisu kuin kunta-alan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES). Kiky-tuntien pidennys toteutettiin yhtenäistämällä kaikkien lääkäriryhmien työajat eikä työaikojen pidennys kohdistunut tasapuolisesti eri liitteiden välille. Erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreillä työaika piteni. Perusteena oli mm. valmistautuminen soteratkaisuun ja sen myötä saman työnantajan palveluksessa oloon.

Seuraavalla sopimuskierroksella vuonna 2018 edellä kuvattu ratkaisu kompensoitiin perusterveydenhuollon lääkäreille sairaalapuolta suuremmalla palkankorotuksella.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan ei ole tarkoituksenmukaista lähteä muuttamaan lääkärien kiky-tuntien työaikaratkaisua, sillä ratkaisun alkuperäiset perusteet ovat yhä voimassa. Lääkäriliitto toimii pitkäjänteisesti, eikä halua muuttaa Lääkärisopimuksen rakenteita jatkuvasti. Selvää kuitenkin on, että haluamme muiden kunta-alan järjestöjen tavoin ylimääräisistä kiky-tunneista täyden kompensaation, joka käytetään Lääkärisopimuksen kehittämiseen.

Uusi työaikalaki

Uusi, 1.1.2020 voimaan tullut työaikalaki aiheuttaa nykyisen sopimuskauden päätyttyä muutoksia Lääkärisopimuksen työaikamääräyksiin. Muutokset sisällytetään Lääkärisopimukseen.

Uuden lain myötä kaikki työpaikalla oloaika on jatkossa työajaksi luettavaa aikaa, myös ei-aktiivinen päivystys, ja sitä ei voi enää määritellä työaikaan kuulumattomaksi. Työajan käsitteestä ei voi siis enää sopia toisin. Taustalla ovat työsuojelulliset syyt. Työaikalain muutos perustuu EU:n työaikadirektiiviin.

Työaikalain vuorokausilepoa koskevan pääsäännön mukaan jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana on annettava vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työrupeama voi kestää korkeintaan 13 tuntia. Tästä on tietyin edellytyksin mahdollisuus sopia Lääkärisopimuksessa toisin. Asiaa ratkaistaessa painavat niin lääkäreiden työn luonne päivystysvelvollisuus huomioiden ja toisaalta lain edellyttämä lepoaika, jonka tärkeys työssäjaksamisen näkökulmasta on merkittävä. 

Lisäksi nykymuotoiset ylityökatot poistuvat ja tilalle tulee työajan enimmäismäärä, joka on keskimäärin 48 tuntia viikossa 4 kuukauden ajanjakson aikana. Ajanjaksosta on mahdollista sopia toisin virkaehtosopimuksella joko 6 tai 12 kuukautta. 

Edellä kuvattujen pakottavien muutosten yhteydessä on syytä pohtia Lääkärisopimuksen työaikamääräyksiä kokonaisuutena, sillä työturvallisuus- ja potilasturvallisuusnäkökulmat pakottavat arvioimaan myös pitkien päivystysrupeamien ja vuorokausilevon suhteita. Ilman uutta työaikalakiakin Lääkäriliiton perusteellinen tutkimustieto puoltaa sitä, että tavoittelemme uuteen Lääkärisopimukseen päivystävien lääkäreiden työrupeamien järkevöittämistä ja kohtuullistamista huomioiden ansiotason säilymisen. 

Työpaikkapäivystyksen ohella neuvottelujen kohteena ovat päivystysmuodot kokonaisuutena, niiden aktiivisuus ja korvaustasot. Vapaamuotoisen päivystyksen (eli ns. takapäivystyksen) tarkoitus ei ole toimia työpaikkapäivystyksen rinnalla lähes samanlaisin aktiivisuustasoin. Lääkäriliiton tavoitteena on päivystysmuotojen uudelleenarviointi päivystystoiminnan tarpeet ja luonne huomioiden, mutta myös lääkärin kannalta hallittavalla tavalla. 

Aiheeseen liittyvää

Lääkärisopimukseen tulossa useita muutoksia (Lääkärilehti 25/2019)

Uusi laki: Kaikki työpaikalla päivystetty aika on työaikaa (Lääkärilehti 13/2019)

Työaikalaki uudistaa päivystämisen (Lääkärilehti 45/2018)

Näin Suomessa päivystetään (Lääkärilehti 50-52/2018)

Näin muualla päivystetään (Lääkärilehti 4/2019)