Henkilöstön rokotukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotussuojasta säädetään tartuntatautilaissa. Lääkäriliitto kannustaa lääkäreitä huolehtimaan rokotussuojastaan sekä oman että potilasturvallisuuden vuoksi.

Maaliskuun alussa 2018 tuli voimaan tartuntatautilain 48 §:n muutos. Pykälässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevien rokotussuojasta:

                      48 § Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi

Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.

Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava, että työharjoitteluun osallistuvilla opiskelijoilla on 2 momentissa tarkoitettu rokotussuoja.

Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.

Säännöksen tarkoituksena on suojata tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden ja asiakkaiden henkeä ja terveyttä. Rokottaminen on tehokas keino vähentää sekä estää tautien tarttuminen henkilökunnalta potilaille että hoitohenkilökunnalle itselleen aiheutuvaa riskiä.

Lain esitöiden mukaan rokotusten ottaminen on vapaaehtoista. Työnantajan velvoite huolehtia siitä, että käyttää henkilökuntaa, jolla on riittävä rokotussuoja, koskee vain tiettyjä potilasryhmiä. Rokotussuojan hankkimista ei lain tarkoituksen mukaan voida siten edellyttää kaikilta potilastyössä olevilta henkilöiltä. Laki antaa työnantajalle myös mahdollisuuden poiketa rokotussuojavelvoitteesta erityisestä syystä. Erityisenä syynä lain esitöiden mukaan voi olla esimerkiksi se, ettei ole käytettävissä muuta ammattitaitoista henkilökuntaa, rokotettavan yliherkkyys tai että uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin.

Rokottamattomuus ei lain esitöiden sekä viranomaisten (STM, THL) mukaan sinällään ole perusta työnantajan rankaisutoimenpiteille eikä irtisanomiselle. Työnantajan tulee pyrkiä sijoittamaan rokottamaton työntekijä toisiin tehtäviin.

Työntekijän rokotussuojan selvittelyssä on otettava huomioon tartuntatautilain 48 §:n 4 momentissa mainittu muu lainsäädäntö. Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain lähtökohtana on, että työnantaja voi käsitellä työntekijän terveystietoa vain työntekijän suostumuksella. Rokotteen ottaminen tai sairastettu tauti on henkilökohtainen terveydentilaa koskeva tieto. Työntekijä tai opiskelija voi halutessaan toimittaa työnantajalle tiedon soveltuvuudesta, annetuista rokotuksista tai sairastetuista taudeista. Tiedot voi myös toimittaa työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon. Työntekijän harkitessa mahdolliseen työnantajan rokotussuojakyselyyn vastaamista, hänen on hyvä ottaa huomioon, että ilman tietoa työntekijän rokotussuojasta tai soveltuvuudesta työnantaja ei voi välttämättä käyttää työntekijää tietyissä tartuntatautilain 48 §:n tarkoittamissa tehtävissä. 

Työnantajan tulee huolehtia tietosuojasta käsitellessään työntekijää koskevia terveystietoja. Terveystiedot ovat arkaluonteisia henkilötietoja. Työnantajan on nimettävä henkilöt, jotka ovat oikeutettuja näitä tietoja käsittelemään.

Lisätietoa sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien rokotussuojasta löytyy mm. THL:n verkkosivuilta: https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/tyoelaman-rokotukset/sosiaali-ja-terveysalan-henkiloston-rokotukset

Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut vireillä edellä mainitun 48 §:n selkeytys, mutta lakimuutosta on lykätty. Samaan aikaan on virinnyt yleisempi keskustelu siitä, miten rokotekattavuutta voitaisiin parantaa. Asiaa selvitetään ministeriön työryhmässä, jonka määräaika päättyy maaliskuun lopussa 2019.

Takaisin