Hyväksytty Suomen Lääkäriliiton hallituksessa 16.5.2013
Yliopistojen tehtävät
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviä hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. (Yliopistolaki 2 §)
Yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien palveluksessa olevan opetushenkilöstön tulee osallistua tehtävänimikkeestä riippuen vaihtelevassa määrin kaikkiin näihin yliopiston päätehtäviin eli tutkimukseen, opetukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Opetustehtävät jakautuvat peruskoulutukseen, ammatilliseen jatkokoulutukseen eli erikoislääkärikoulutukseen, tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä täydennyskoulutukseen.
Lääkärikoulutuksen resurssit
Lääketieteen opiskelijamääriä on lisätty jo tähän asti alimmalta tasoltaan 350:stä nykyiseen runsaaseen 600 opiskelijaan vuodessa. Valtiovallan ja yliopistojen välisissä neuvotteluissa on päätetty sisäänottomäärien lisäämisestä tasolle 750 vuoteen 2016 mennessä.
Yliopistojen opetusresurssit eivät ole seuranneet lainkaan samassa suhteessa. Tämän vuoksi lääkärikoulutuksen laatu ja sitä kautta potilasturvallisuus ovat jo nyt uhattuina. Suomen Lääkäriliiton mielestä sisäänottomääriä ei tule kasvattaa ilman täyttä varmuutta opetusresurssien kasvamisesta samassa suhteessa. Resursseissa tulee opetushenkilöstön lisäksi ottaa huomioon tilat, välineet ja laitteet.
Opetustehtävien jakautuminen oikeudenmukaisesti ja kollegiaalisesti
Opetustehtävien tulee jakautua oikeudenmukaisesti eri opetuksesta vastaavien ryhmien kesken (professorit, kliiniset opettajat, tuntiopettajat, tohtorikoulutettavat ja muut) sekä tasaisesti näiden eri ryhmien sisällä.
Opetustehtävien jakautumista tulee seurata ja raportoida. Erityisesti kontaktiopetuksen määrä tulee raportoida avoimesti. Opetustehtävien epätasainen jakautuminen eri lääkäriryhmien kesken ja sisällä ei ole kollegiaalista lääkärin toimintaa.
Lääkäriopettajien työaikaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon yliopistollisen pääviran ja mahdollisen sairaalan sivuviran yhteinen työmäärä.
Lääkärikoulutusta on hajautettu ja on suunniteltu vielä enemmän hajautettavaksi yliopistosairaaloiden ulkopuolelle. Tämä tulee huomioida uusien opetusta antavien yksiköiden resursoinnissa ja niiden lääkärien työtehtävissä.
Dosenttilaitos on myös merkittävä opetusresurssi, jota on syytä hyödyntää nykyistä paremmin.
Vaikka pääosan opetuksesta tulee tapahtua varsinaisen opetushenkilöstön toimesta, on kaikilla yliopistosairaaloiden lääkäreillä virkaan kuuluva velvollisuus antaa ohjausta lääketieteen opiskelijoille ja erikoistuville lääkäreille.
Pedagogisen osaamisen huomioiminen
Suomen Lääkäriliiton mielestä valittaessa henkilöitä yliopistojen palvelukseen tulee vielä nykyistä enemmän valinnassa ottaa huomioon pedagogiset ansiot tutkimusmeriittien ohella. Pedagogisten valmiuksien hankkiminen ja esimerkiksi lääkärikouluttajan erityispätevyys tulee huomioida myös lääkäriopettajien palkkauksessa nykyistä paremmin.
Osa-aikaprofessuurit ovat yleistyneet. Tällöin päävirka on yleensä sairaalan puolella. Myös näihin tehtäviin valittaessa tulee yliopistolla olla tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pedagogiset ansiot on otettava valinnassa huomioon.
Nykyinen lääkärien peruskoulutus perustuu pitkälti integroituun oppimismalliin, jossa kliinisiä asioita opetetaan koko opinto-ohjelman ajan. Sen vuoksi on tärkeää, että opettajat koulutuksen alkuvaiheessakin ovat lääkäreitä.
Yliopistotehtäviin valittavilta tulee kaikilta edellyttää osallistumista myös lääketieteen opiskelijoiden ja soveltuvin osin erikoislääkärikoulutuksessa olevien opettamiseen.
Lääkäriopettajien työn erityispiirteet
Lääkäriopettajien työhön liittyy erityispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon palkkauksessa ja tehtäviin valinnassa. Lääkäriopettajien työ edellyttää kliinistä osaamista ja vastuunottoa sekä hyviä vuorovaikutustaitoja tavanomaisen opetustyön ohella.