Hyppää sisältöön

Liikennelääketiede

Liikennelääketieteen erityispätevyyden suorittanut lääkäri on perehtynyt eri liikennemuotojen lain mukaisiin terveysvaatimuksiin ja voi antaa asiantuntija-arvion henkilön ajoterveyskriteerien täyttymisestä.

Liikennelääketieteen erityispätevyys

Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.12.1997, tarkistettu 7.10.2026

Ilmailussa, raideliikenteessä ja merenkulussa on vakiintuneet asiantuntijalääkärijärjestelmät, terveysvaatimukset ja ohjeet terveystarkastuksille.

Maantieliikenteen ajoterveysvaatimusten täyttymistä tulee arvioida kaikissa terveydenhuollon kontakteissa perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Terveyshuoltolain 22§ muutoksessa ajokorttien uusiminen siirtyi yksityisille terveydenhuollon toimijoille, mutta ilmoitusvelvollisuus ja arviointivelvoite ovat edelleen voimassa toimipaikasta riippumatta.

Liikennelääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä pätevöitymisohjelma on tarkoitettu kaikille Suomessa laillistetuille lääkäreille, jotka ovat lisäksi Suomen Lääkäriliiton jäseniä. Erityispätevyyden hyväksymiseen vaaditaan hyväksytyksi suoritettu liikennelääketieteen erityispätevyysohjelma (teoreettinen ja käytännön koulutus) sekä hyväksytty tentin suorittaminen.

Erityispätevyys on suositeltava kaikille, jotka arvioivat työssään ajoterveysvaatimuksia ja/tai toimivat alan asiantuntijatehtävissä.

Erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on että lääkäri pätevöitymisohjelman suoritettuaan:

  1. kykenee toimimaan edustamansa lääketieteen erikoisalan osalta liikennelääketieteen asiantuntijana alan koulutus- ja tiedotustoiminnassa, sekä tekemään yhteistyötä liikenneturvallisuustyötä tekevien tahojen kanssa
  2. on perehtynyt päihteiden liikenteessä aiheuttamiin ongelmiin ja niiden ehkäisyyn
  3. tuntee liikennelääketieteen kannalta oleellisen lainsäädännön ja ohjeistuksen (mm. ajokorttidirektiivi ja sen sovellusohjeet), seuraa aktiivisesti näissä tapahtuvia muutoksia ja osallistuu tarvittaessa ohjeistuksen kehittämiseen.
  4. on perehtynyt päihdehäiriöiden ja toiminnallisten riippuvuuksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tarvittavaan teoreettiseen tietoon, mukaan lukien lainsäädäntö ja ohjeistukset koskien ajo-oikeutta
  5. on saanut valmiuksia liikennelääketieteen kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön

Liikennelääketieteen yhdistys ry:n hallitus nimeää erityispätevyystoimikunnan.

Toimikunta hyväksyy vastuukouluttajat, erityispätevöityjän palvelut ja tarvittaessa antaa suosituksia koulutusoikeuksista, palvelujen täydentämistavoista. Toimikunta valvoo koulutusta, järjestää kuulustelun, valitsee kuulusteluun tulevan kirjallisuuden, määrää kuulustelijat ja tekee esitykset Suomen Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämisestä. Toimikunnan puheenjohtaja on pätevöitymisohjelman vastuuhenkilö.

Liikennelääketieteen erityispätevyystoimikunta LEPAT koostuu liikennelääkäreistä, jotka toimivat itse työelämässä tai ovat eläköityneet. Toimikunnassa on edustus hallituksesta.

Hallitus valitsee toimikunnan puheenjohtajan kolmeksi vuodeksi. Puheenjohtaja Sari Rastas 2026 alkaen ja varapuheenjohtaja Marja Huuskonen.

Liikennelääketieteen yhdistyksen hallitus tarkistaa pätevöitymisohjelman sisällön ja kuulustelussa vaadittavan kirjallisuuden kolmen vuoden välein, viimeisin päivitys tehty 2026.

Suositellaan, että koulutukseen hakeutuvalla on liikennelääketieteen perehdyttäjä. Koulutettavalla tulee olla hyvin toimivat konsultaatiomahdollisuudet. Koulutus koostuu käytännön palvelusta sekä teoreettisesta koulutuksesta. Koulutuskokonaisuus suuunnitellaan siten, että teoreettisesta koulutuksesta ja käytännön kliinisestä palvelusta muodostuu monipuolinen liikennelääketieteen eri alueet kattava kokonaisuus.

Ilmoittautuminen erityispätevyysohjelman yksilöllisen koulutussuunnitelman tekoa varten tapahtuu erityispätevyystoimikunnalle lomakkeella, jossa on kuvattu henkilökohtainen opintosuunnitelma. Lomake toimitetaan yhteyshenkilölle: liikennelaaketieteenyhdistys@gmail.com

Pätevöityminen koostuu

  1. lääkärinä toimimisesta: kolme vuotta päätoimista työskentelyä laillistamisen jälkeen jollakin liikennelääketieteen kannalta keskeisellä lääketieteen alalla
  2. omaehtoisesta opiskelusta ja esimerkiksi projektityöskentelystä tai alaan liittyvistä tutkimus-/kehittämishankkeista
  3. Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen hyväksymään teoreettiseen koulutukseen osallistumisesta.
  4. liikennelääketieteen asiantuntijakonsultaatiotyöstä

Korkeintaan 6 kk käytännön palvelusta voidaan korvata liikennelääketieteellisellä tutkimustyöllä.

Erityispätevyyttä haettaessa käytännön palvelu tulee olla suoritettu viimeisen kymmenen (10) vuoden aikana.

Koulutukseen hakeutuvalla tulee olla koko pätevöitymiskoulutuksen ajan nimetty kouluttaja, jolla on liikennelääketieteen erityispätevyys. Kouluttaja auttaa pätevöityjän koulutuksen laadun ja sisällön arvioinnissa siten, että teoreettisesta koulutuksesta ja kliinisestä palvelusta muodostuu monipuolinen liikennelääketieteen eri alueet kattava kokonaisuus. Kouluttajan vaihtumisesta tulee informoida erityispätevyystoimikuntaa.

Vaihtoehtoisesti voi olla lähiohjaajana käytännön työskentelyä ohjaavaa seniorilääkäri, jolla on liikennelääketieteen erityispätevyys. Lähiohjaaja voi vaihtua pätevöitymisen aikana. Kouluttaja ja lähiohjaaja voivat olla sama tai eri henkilö. Lähiohjaus voidaan toteuttaa myös ryhmissä, joissa on useampi pätevöityjä, ja etäyhteyksiä hyödyntämällä. Lähiohjausta on mahdolista saada esim ajopoleilla, tai yksityisillä lääkäriasemilla, joissa työskentelee liikennelääketieteen erityispätevyyden omaava henkilö.

Lähiohjauksen suositus on 1 tunti täyttä työviikkoa kohden. Näin ollen esim. 50 % työaikaa tekevillä lähiohjausta tulee olla vähintään 1 tunti/ 2 viikkoa.

Kliinisiä palveluita suoritettaessa tulee erityispätevöityjällä olla täyslaillistetun lääkärin oikeudet.

Ajallisesti vaaditaan kolme vuotta kliinistä palvelua yksiköissä, joissa ajoterveyttä arvioidaan.

Toiminta tuntityössä itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrityksen kautta hyväksytään, jos se tapahtuu vastuukouluttajan seurannassa osana moniammatillista työryhmää/liikennelääkärin valvonnassa ja ohjauksessa  ja jos kokonaistyöaika on vähintään 7,5 tuntia/viikko (20 % kokonaistyöajasta) samassa yksikössä.

Kliinisestä palvelusta voi suorittaa korkeintaan yhden vuoden työskentelemällä päätoimisesti päihdehoitoyksikössä.

Erityispätevyyttä haettaessa käytännön palvelu tulee olla suoritettu viimeisen kymmenen (10) vuoden aikana.

Etätyönä tehtyä ajoterveyden arviointia ei hyväksytä pätevyyden hankkimisessa

Kliinisen palvelun toimipaikan soveltuvuus tulee arvioida yhdessä kouluttajan kanssa. Näitä voi olla esim

  • Työterveyshuolto
  • Julkinen erikoissairaanhoidon yksikkö, jossa ajoterveyttä arvioidaan sairauksien ja hoitojen kautta
  • Julkinen koulu ja opiskeluterveyshuolto
  • Päihdehuoltopalveluyksiköt
  • Onnettomuustutkintalautakuntatyö

Kliinisiin palveluihin voidaan hyväksyä enintään 6 kuukautta päätoimisena tutkijana toimimista, mikäli tehty tutkimus on liikennelääketieteeseen liittyvää ja kouluttajan puoltamaa. Tutkimuksesta on esitettävä erillinen todistus (tutkimuksen aihe, aika, tutkimuksen vastuuhenkilö).

Jokainen pätevöityjä laskee palvelunsa itse ja merkitsee ne lomakkeeseen. Palvelutodistuksista on ilmettävä toimipaikka, työn kesto toimipaikassa, viikkotyöaika, poissaolot, keskeytykset tai maininta ettei niitä ole. Puutteelliset hakemukset palautetaan täydennettäviksi.

Keskeytyspäiviksi ei lasketa mm. seuraavia:

  • vuosilomapäivät
  • lomarahavapaat
  • säästövapaat (palkalliset)
  • aktiivivapaat
  • päivystysvapaat
  • täydennyskoulutus (työn edellyttämä/palkallinen)
  • ulkomainen koulutus (palkallinen)

Kun mm. seuraavien päivien yhteenlaskettu määrä ylittää 30 pv kalenterivuodessa, vähennetään ylimenevä aika suoraan palvelusta:

  • sairausloma (palkallinen)
  • tilapäinen hoitovapaa (palkallinen/ palkaton)
  • pakottavat perhesyyt
  • äitiysloma, isyysloma
  • opintovapaalain mukainen opintovapaa
  • opiskelu (palkaton)

Seuraavat päivät vähennetään suoraan palvelusta:

  • yksityisasia (palkaton)
  • virkavapaus/työloma (palkallinen/ palkaton)
  • sairausloma/palkaton
  • vanhempainvapaa/hoitovapaa (palkaton)
  • vuorotteluvapaa (palkaton)

Teoreettisen koulutuksen laajuus on 60 tuntia. Kurssimuotoiseksi koulutukseksi hyväksytään Liikennelääketieteen yhdistys ry:n lääkäreille järjestämät jatko- ja täydennyskoulutustilaisuudet

Yhdistys järjestää vuosittain koulutuksia, webinaareja tai kokouksia. joista saa hyväksyttyjä tunteja. Yhdistyksen kotisivulla näistä tietoa.

Lääketiedetapahtumien liikennelääketieteen kurssit, ja muut vastaavat erityispätevyystoimikunnan hyväksymät koti- ja ulkomaiset koulutustilaisuudet.

Päihdelääketieteen ja uniliiton koulutuksia voidaan hyväksyä osana suorituksia.

Yhdestä koulutustilaisuudesta (esim. useamman päivän symposiumi tai kongressi) hyväksytään kuitenkin korkeintaan 20 tuntia. Yliopistojen koulutuksista myönnetään niiden hyväksymä tunti/opintoviikkomäärä.

Liikennelääketieteelliset toimipaikkakoulutukset voidaan laskea osaksi, samoin osallistuminen moniammatilliseen raadin toimintaan.

Erityispätevyyttä haettaessa kurssimuotoinen koulutus tulee olla suoritettu viimeisen kymmenen (10) vuoden aikana.

Pätevöityjän tulee suorittaa hyväksytysti suullinen erityispätevyystentti, jonka Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen erityispätevyys toimikunta järjestää erikseen ilmoitettavissa tenttitilaisuuksissa.

Tentti järjestetään toukokuussa vuosittain. Tentiin ilmottaudutaan kuluvan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jos kuitenkin halukkaita tenttijöitä on riitävästi, voidaan erityistapauksessa järjestää tentti myös syksyisin.

Suullisen tentin yhteydessä tehdään power point -esitys etukäteen saadusta kysymyksestä. Tämä esitetään pätevyystoimikunnalle teamsin välityksellä.  

Vaihtoehtona on kirjatentti Liikennelääketieteen oppikirjasta. Tuolloin kirjallisen vastauksen lisäksi tulee tehdä vastauksesta lyhyt esitys, joka pidetään erityispätevystoimikunnalle.

Tentti suositellaan suoritettavaksi, kun suurin osa vaadittavista palveluista ja teoreettisesta koulutuksesta on tehty. Erityispätevyyttä haettaessa tentin tulee olla suoritettu viimeisen viiden (5) vuoden aikana.

Tulevaisuudessa tentti pyritään suorittamaan verkossa, jonka lisäksi tehdään suullinen haastattelu.

Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen hallitus laatii luettelon erityispätevyyskuulustelun vaatimukset muodostavasta kirjallisuudesta.

Kirjat (päivitetty 5.6.2026):

  1. Liikennelääketiede, Duodecim 2026
  2. Alkoholiriippuvuus, toim. Seppä K, Alho H, Kiianmaa K, Duodecim, uusin painos (soveltuvin osin)
  3. Huume- ja lääkeriippuvuudet, toim. Seppä K, Aalto M, Alho H, Kiianmaa K, Duodecim, uusin painos (soveltuvin osin)
  4. Oikeuslääketiede, toim. Penttilä A, Hirvonen J, Saukko P, Karhunen P J, Kustannus Oy Duodecim, uusin painos (soveltuvin osin)
  5. Korpilahti M, ym: Kuntoutus ja vakuutus. Työtapaturmat, liikennevahingot ja työeläke Finva, uusin painos (soveltuvin osin) tai muu vastaava Kuntoutus-oppikirja
  6. Kardiologia, toim. Juhani Airaksinen, Katriina Aalto-Setälä, Juha Hartikainen, Heikki Huikuri, Mika Laine, Jyri Lommi, Pekka Raatikainen ja Antti Saraste, uusin painos (soveltuvin osin)
  7. Neurologia, toim. Soinila S., Kaste, M. Duodecim, uusin painos (soveltuvin osin)
  8. Handbook of Traffic Psychology. Bryan Porter (toim.). Part 4: Vulnerable and problem road users, Part 5: Major counter measures to reduce risk, uusin painos

Määräykset, ohjeet ja yhteistyökumppanit

  1. Liikennelääketieteen yhdistys
  2. Ajoterveyden arviointiohjeet terveydenhuollon ammattilaisille
  3. Ajokorttilaki
  4. Onnettomuustietoinstituutti (OTI): Liikenneturvallisuutta käsittelevät raportit viimeisen kolmen vuoden ajalta; www.oti.fi, www.lvk.fi
  5. Tie- ja raideliikenteen itsemurhat -raportti: www.trafi.fi
  6. Maantieliikenteen ammattikuljettajien työterveyshuolto-opas – opas sisällön suunnitteluun ja toteutukseen (TTL, 2009).
  7. Rautatiemääräys ja Kaupunkiraideliikennemääräys Trafin sivuilla
  8. Laki laivaväen lääkärintarkastuksista
  9. www.trafi.fi/liikennejarjestelma/liikenne_ja_terveys/ilmailu_ja_terveys
  10. Poliisi: www.poliisi.fi
  11. Liikenneturva: www.liikenneturva.fi
  12. Liikennevahinkolautakunta: www.liikennevahinkolautakunta.fi
  13. Liikennevakuutuskeskus: www.lvk.fi
  14. Onnettomuustutkintakeskus: www.otkes.fi
  15. Verve Vakuutuskuntoutus: www.vakuutuskuntoutus.fi

Lehdet

  • Liikennelääketiedettä koskevat artikkelit Suomen Lääkärilehdessä tai Duodecimissa kuulustelua edeltävältä kolmelta vuodelta
  • Traffic Injury Prevention (viimeisin vuosikerta), soveltuvin osin

Käypä hoito -suositukset

  • Liikennelääketiedettä sivuavat Käypä hoito -suositukset soveltuvin osin

Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä.

Erityispätevyyttä koskeva hakemus liitteineen toimitetaan Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen erityispätevyystoimikunnan puheenjohtajalle  (ks. kohta Pätevöitymisohjelman rakenne ja sisältö).

Hakemuksen tulee sisältää yhteenveto suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Liikennelääkärinä toimiminen osoitetaan työtodistuksella/ työtodistuksilla/ ansioluettelolla tai nimikirjanotteella ja koulutustilaisuuksiin osallistuminen osallistumistodistuksilla. Lisäksi liitteenä tulee olla selvitys suoritetusta erityispätevyyskuulustelusta ja mahdolliset muut selvitykset, joilla on merkitystä erityispätevyyttä arvioitaessa. Hakija voi liittää hakemukseensa esim. selvityksiä tutkimustyöhön osallistumisesta, liikennelääketieteellisiä julkaisujaan yms. Pätevöityjän tulee myös esittää selvitys siitä, että hänen käytännön palvelunsa on suoritettu nimenomaan liikennelääketieteen kannalta keskeisellä terveydenhuollon osa-alueella.

Erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja arvioi yhdessä ryhmän kanssa hakemuksen. Erityispätevyystoimikunta tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä Lääkäriliitolle.

Jos pätevöityjä saa kielteisen päätöksen erityispätevyystoimikunnalta koskien suorituksiensa hyväksymistä, on hänellä mahdollisuus pyytää oikaisua ensimmäisessä vaiheessa Lääkäriliiton professiojaokselta. Professiojaos kuulee asiassa päätöksentekijää. Mikäli kirjallisen vastineen saatuaan pätevöityjä on edelleen tyytymätön saamaansa päätökseen, on hänellä toisessa vaiheessa mahdollisuus valittaa Suomen Lääkäriliiton hallitukselle.

Erityispätevyyden myöntämisestä peritään Suomen Lääkäriliiton hallituksen päätöksen mukainen todistusmaksu.

Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä ilmaisua liikennelääketieteen erityispätevyys.

Lääkäriliitto pitää rekisteriä myönnetyistä erityispätevyyksistä.

Sari Rastas, yhteyshenkilö ja erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja: liikennelaaketieteenyhdistys@gmail.com tai sarin.rastas@gmail.com

Lisätietoa yhdistyksen kotisivuilta, erityispätevyysohjelmaan tuleva liittyy yhdistyksen jäseneksi.

Suomen Liikennelääketieteen yhdistys