Alueet aloittavat alijäämäisin budjetein hoitovelan ja inflaation varjossa 

Hyvinvointialueiden ensimmäiset budjetit ovat yhteensä miltei miljardi euroa alijäämäiset. Tämä alijäämä tulee lain mukaan kattaa seuraavien vuosien aikana. Samaan aikaan STM on arvioinut hoitovelan korjaamisen kustannukseksi 0,8–1,1 miljardia euroa. Hoitovelka kasvoi pandemian aikana osin siksi, että henkilöstöä on tarvittu rokotus- ja hoitotoimiin, osin siksi että potilaat eivät ole hakeutuneet hoitoon viruksen pelossa. 

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 8,3 %. Yksityiset hoivapalvelutuottajat ovat joutuneet irtisanomaan sopimuksiaan, koska ne eivät ole mahdollistaneet hintojen kohottamista muuttuneen hintatason mukaisesti. On odotettavissa, että yleinen palkkataso 2023 nousee merkittävästi aiemmasta, mikä nostaa palkkoja myös hyvinvointialueilla. Lisäksi hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymiseen liittyy merkittäviä kustannuksia, kuten palkkaharmonisaatio ja IT-järjestelmien kehittämistarpeet.

Lääkäriliitto vaatii lisärahoitusta terveydenhuollon kuntoon laittamiseksi

Suomalaisen terveydenhuollon historian suurinta uudistusta tehdään poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa. Suomessa terveyspalvelujen rahoitukseen käytetään merkittävästi vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa. Mikäli rahoitusvajetta ei korjata, ajaudutaan välittömään palveluvalikoiman karsimiseen tai hoitohenkilökunnan vähentämiseen, mikä lisää hoitovelkaa edelleen. Muita keinoja pikaisiin säästöihin ei ole. Jotta näihin toimiin ei jouduttaisi, Lääkäriliitto vaatii, että hyvinvointialueiden tulee päästä liikkeelle riittävän lisärahoituksen turvin. Tämä tarkoittaa 500–1000 miljoonan euron lisäystä valtion budjettiesitykseen.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Niina Koivuviita, puh. 040 500 6557, niina.koivuviita@laakariliitto.fi
Toiminnanjohtaja Janne Aaltonen, puh. 045 121 8989, janne.aaltonen@laakariliitto.fi