Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalakia koskeva muutosesitys lausunnolla

Lääkäriliitto antaa jälleen kommentteja valvontalakiin tehtäviin muutoksiin.

Uudessa esityksessä ei valitettavasti ole juurikaan parannuksia lain puutteisiin, joista liitto on lausunut useaan otteeseen, viimeksi lausunnolla olleeseen STM:n arviomuistioon 17.4.2026. Lääkäriliitto pitää jo aiemmin esittämiään muutostarpeita edelleen olennaisina ja toivoo niiden huomioimista pikaisesti. Järkevintä olisi ollut, että ne olisi korjattu nyt samalla, kun laki on avattu.

Uudessa esityksessä on oikeastaan yksi esille nostettava asia eli pykälässä 56 oleva esitys väliaikaisen sääntelyn siirtymäajan jatkamisesta vuoteen 2030 asti. Väliaikainen laki, jota nyt jatketaan, säädettiin, koska viivästykset palveluntuottajien ja palveluyksiköiden ja niiden muutosten rekisteröinneissä aiheuttivat (ja aiheuttavat edelleen) palveluntuottajille kohtuutonta odotusta ja taloudellisia menetyksiä, joillekin jopa merkittäviä.

Lääkäriliiton näkemys on, että pienien yhden henkilön palveluntuottajien mahdollisuus aloittaa toimintansa jo heti hakemuksen jättämisen jälleen on kannatettava, mutta olisi tärkeää ja perusteltua, että väliaikainen sääntely säädettäisiin suoraan pysyväksi eikä määräaikaiseksi. Lisäksi liitto pitää erittäin tärkeänä, että vastaava mahdollisuus avattaisiin myös muiden pienten esimerkiksi 1–4 palveluntuottajien toiminnalle eli ns. mikroyrittäjille. Tätä liitto on tuonut esille jo aikaisemmissa lausunnoissaan. 

Viime vuosina kentälle on tullut suurista lääkäriasemista riippumattomia pienempiä palveluntuottajia esimerkiksi kolmen lääkärin yhteenliittymiä tai yrityksiä ja tätä kehitystä voidaan pitää enemmän kuin tervetulleena; ei vain potilaiden hoitoon pääsyn kannalta, vaan myös terveydenhuollon moninaisten palvelujen mahdollistamiseksi. Tällaista pienyrittäjätoimintaa pitäisi ehdottomasti tukea, ja nyt siihen olisi nyt erinomainen mahdollisuus, kun laki on avattu. Lakiteknisesti muutos olisi helppo toteuttaa. Tämä olisi terveydenhuollon toimijoihin nähden toivottu kädenojennus, joka varmaan omalta osaltaan vaikuttaisi positiivisesti sekä alan yrittäjyyteen kuin myös toimijoiden yleiseen ilmapiirin.

Alustatyölaki lausunnolla

Alustatalousdirektiivi hyväksyttiin EU:ssa 14.10.2024 ja lain implementointi Suomen lainsääsäädäntöön tulee tehdä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tarkoituksena on suojella sellaisia yrittäjiä, joiden työskentelyolosuhteet tosiasiallisesti vastaavat työntekijän asemaa, mutta heille on luotu keinotekoinen ”pakkoyrittäjyys” työsuhdeturvan kiertämiseksi (esimerkiksi ruokalähettien ym. osalta on oikeustapauksia Euroopassa). Alustan kautta perusteettomasti yrittäjäasemaan joutuneet henkilöt voivat saada lain mukaisen työsuhdeolettaman, eikä työnantaja voi tällöin välttää sille laista tulevia velvoitteita. Tarkoituksena on turvata tällä tavoin muun muassa sosiaaliturvan, työturvallisuuden ym. oikeuksien toteutumista. Direktiivi sisältää myös pelisääntöjä algoritmien käyttöön alustalla.

Asiaa on valmisteltu pitkään kolmikannassa ja asiasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Akava edustaa työryhmässä akateemisia liittojaan. Lääkäriliitto on antanut asiasta kannanottoja Akavalle. Tarkoitus on säilyttää todellinen yrittäjyys vapaana mahdollisuutena oikein kriteerein. Lääkäriliitto tulee antamaan asiassa lausunnon elokuun alkuun mennessä.

Verohallinnon terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotusta koskeva ohje on ilmestynyt 19.5.2026

Verohallinnon edustajat esittelivät ohjeluonnosta liiton 17.3.2026 järjestämässä verokoulutustilaisuudessa. Edustajien mukaan ohjeen taustalla ovat mm. EU:n direktiivistä ja EU:n oikeuskäytännöstä tulevat linjaukset sekä Suomessa tehdyt verotarkastukset. Lopulliseen ohjeeseen ei juuri tullut muita muutoksia kuin, että ohjeeseen oli otettu muutamia uusia oikeustapauksia lisää. Ohje löytyy täältä: Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus – vero.fi  

Epäselvissä tilanteissa ja tulkinnoissa tulee ottaa yhteyttä suoraan Verohallinnon alv-yksikköön tai vaihtoehtoisesti kysyä asiaa Veronmaksajat ry:stä.