Tämän hallituskauden aikana terveyspalveluiden asiakasmaksut ovat miltei kaksinkertaistuneet. Lääkäriliitto ymmärtää valtiontalouden säästöpaineet, mutta katsoo yhdenvertaisten ja riittävien terveyspalvelujen olevan hyvinvointivaltion ytimessä ja vaatii hallitusta perumaan asiakasmaksukorotukset, ja kehottaa hyvinvointialueita harkitsemaan vakavasti niiden toimeenpanemista.

Asiakasmaksuja koskeva tutkimusnäyttö on poikkeuksellisen johdonmukaista: maksujen korottaminen vähentää erityisesti perus- ja ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä, lisää hoidon viivästymistä ja kasvattaa terveyseroja.

Käyntimaksujen lisäksi hallitus päätti, että muun muassa tietokone- ja magneettikuvantamisista voidaan periä erillinen maksu. Maksu tulee hoitopolun keskelle tavalla, jonka vaikutuksia on vaikea ennakoida. Potilas voi esimerkiksi taloudellisista syistä kieltäytyä lääketieteellisesti kriittisestä tutkimuksesta. Nämä kuvantamiset ovat erikoissairaanhoidon perustutkimuksia, joita käytetään vakavien ja henkeä uhkaavien sairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa ja joiden tarpeeseen potilas ei yleensä voi itse vaikuttaa.

Useimmissa eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa perusterveydenhuollon lääkärikäynti on ilmainen tai lähes ilmainen. Samaan aikaan suomalaisten kokema tyydyttymätön hoidontarve on EU:n toiseksi korkein. Kaiken tämän päälle tulevat vielä sosiaali- ja terveydenhuollon leikkaukset. Hoitoa saa siis vähemmän, mutta se maksaa enemmän.

Valtioneuvoston tuottaman Kansalaispulssi-kyselyn mukaan suomalaiset toivovat hallituksen kiinnittävän erityistä huomiota nimenomaan toimivaan terveydenhuoltoon. Saman tutkimuksen mukaan luottamus terveydenhuoltoon on 2020-luvulla heikentynyt voimakkaasti. Edellä kuvatun perusteella tätä ei voi pitää yllättävänä.

Sote-uudistuksen tavoitteena oli kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta sekä laatua. Hyvinvointivaltion ydinajatus on turvata kansalaisten perusoikeudet heidän yksilöllisestä maksukyvystään riippumatta. Asiakasmaksujen korottaminen siirtää vastuuta yhteiskunnalta yksilölle ja toimii näin yhteiskuntamme perusperiaatteita vastaan.

Lisätietoja antavat:
Matias Rantanen, Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja, puh. 040 720 8308, mjmran@utu.fi 
Janne Aaltonen, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja, puh. 045 121 8989, janne.aaltonen@laakariliitto.fi