Tänään 8.10.2025 on julkistettu Akava Works -raportti 3/2025, jossa tarkastellaan hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteita ja työkykyä sekä niissä tapahtuneita muutosta hyvinvointialueiden aloittaessa ja niiden perustamisen jälkeen.

Tutkimuksessa analysoidaan Työterveyslaitoksen kunta- ja hyvinvointialueilla toteuttamia työhyvinvointikyselyjen tuloksia vuosilta 2021–2024 sekä seurantatuloksia syksyn 2024 kyselyistä. Tulosten mukaan henkilöstön koettu työkyky ensin heikentyi vuosien 2023–2024 kyselyssä, mutta parani lähelle uudistusta edeltänyttä tasoa syksyn 2024 kyselyssä.

Työaika kokonaisuudessaan on lyhentynyt – paitsi lääkäreillä

Hyvinvointialueiden perustaminen ei näytä vaikuttaneen lääkärien työaikaan, vaan lääkärit tekevät ammattiryhmistä edelleen selkeästi pisintä työviikkoa. Syksyn 2024 kyselyssä 69 % lääkäreistä ilmoitti tekevänsä yli 40 tunnin työviikkoja (kuva 1). Lääkärin työaikaa pidentää päivystysvelvollisuus, joka tulee säännöllisen viikkotyöajan päälle. Tämän vuoksi useiden osa-aikaisesti työskentelevien lääkärien todellinen viikkotyöaika nousee yli 40 tuntiin. Muilla tutkimuksen ammattiryhmillä yli 40-tuntista työviikkoa tekevien määrä on noin puolet pienempi ja on kaikilla ammattiryhmillä laskenut alle sen, mitä raportoitiin ennen hyvinvointialueiden aloittamista.

Myös lähiesimiesten työviikot ovat muita ammattiryhmiä pidempiä, joskin yli 40 tunnin työviikkoja tekevien lähiesimiesten määrä on laskenut 10 prosenttiyksiköllä hyvinvointialueiden aloittamista edeltäneestä ajasta (67 % -> 57 %).

Hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen kokemus työaikojen hallinnasta on parantunut hieman koko tutkimuksen työntekijäaineistossa (37 % -> 39 %). Lääkärien ammattiryhmä jää tällä mittarilla kaikkien ammattiryhmien keskiarvon alle, 36 %:iin (kuva 2).

Hyvinvointialueiden aloittamisella tilapäinen heikentävä vaikutus koettuun työkykyyn

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvinvointialueiden aloittamiseen on liittynyt heikentymistä henkilöstön koetussa työkyvyssä ja työolosuhteissa. Muutokset näyttävät kuitenkin jääneen tilapäisiksi, ja syksyn 2024 tutkimuksessa on palattu lähelle muutosta edeltävää tasoa. Viime viikkoina useat hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet laajoista henkilöstöön kohdentuvista yt-neuvotteluista. Muutostilanteisiin liittyy riski työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin heikkenemisestä ja siksi tilannetta on seurattava tarkoin.

Tutkimuksen aineisto koostui Työterveyslaitoksen kunnissa, sairaanhoitopiireissä, sotekuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla tekemien työhyvinvointikyselyjen vastauksista. Tutkimuksessa vertaillaan vuosien 2021−2022 kyselyaineistoa (ennen hyvinvointialueuudistusta, N=41 700) sekä vuosien 2023−2024 (noin vuosi uudistuksen jälkeen, N=71 000) ja syksyn 2024 (vajaa 2 vuotta uudistuksen jälkeen, N=39 800) kyselyaineistoa. Koettua työkykyä ja työolosuhteita analysoitiin koko aineistossa sekä ammattiryhmittäin.

Lisätietoja:
Terveyspolitiikan asiantuntija Soila Karreinen, Lääkäriliitto, p. 041 732 7406, soila.karreinen@laakariliitto.fi