Lääkäriliiton Terveys on tärkeintä -blogissa liiton asiantuntijat, luottamustehtävissä toimivat henkilöt ja lääkärit sekä muut asiantuntijat avaavat näkymiä suomalaiseen terveydenhuoltoon järjestelmätasolta arkikokemuksiin. Blogissa julkaistut tekstit eivät edusta Lääkäriliiton virallista kantaa.
Luuletko vai tiedätkö varmasti osaavasi? Luulo ei ole tiedon väärti, toteaa vanha sananlasku. Miten saat tietoa omasta osaamistasostasi ja oppimistarpeistasi? Auttaisiko testaus?
Työelämävalmentaja väitti elokuussa Ylen haastattelussa, että suomalaisilta puuttuu kunnianhimoa työssä. Osaaminen ei ole niin hyvää kuin kuvitellaan ja kyllästyminen on luultua yleisempää. Näin ei asia ole terveydenhuollossa: lääkäreillä on pikemminkin ongelmana työuupumus, burnout.
…Tai sitten hän on väärässä paikassa olemassa oikeassa, mutta oikeassa hän on.
Esko Seppänen ja Iiro Viinanen ovat keränneet merkittävän joukon tunnettuja kansalaisia eutanasiaa kannattavan kansalaisaloitteen allekirjoittajiksi. He myös ovat aktivoineet onnistuneesti median viestimään aloitteesta.
Iltalehden 25.10.2016 klikatuimpia uutisia oli ” Lääkärit listaavat turhat hoidot: Katso itse netistä, saatko turhaa hoitoa”. Hoito ja milloin se muuttuu turhaksi, on liukuva käsite. Jos saavutettava hyöty alkaa lähestyä vähäistä, alkavat hoitoponnistelutkin lähestyä tarpeetonta.
Digitalisaation väistämättömyys lähes kaikilla aloilla on ilmeistä. Soten tulevat potentiaaliset kustannussäästöt laitetaan pitkälti keinoälyn varaan. Sain Turun terveyspoliittisessa aluevaliokunnassa itse nähdä demonstraation virtuaalitekniikasta ja vaikutuin näkemästäni.
Keskikokoisen terveyskeskuksen päivystyksen odotusaula on täynnä. Rintakipuinen 60-vuotias mies tuotiin juuri ambulanssilla sisään. Päivystävänä lääkärinä toimiva nuorukainen silmäilee EKG:tä ja rauhoittelee miestä – ja hieman itseäänkin: ”Ei näy mitään huolestuttavaa. Tästä selvitään kyllä”.
Käytöstapojen ihmettelyä on ollut kautta aikojen. Cicero aikanaan lausui otsikon toteaman. Huonon käytöksen tunnistaa jokainen, vaikka ei olisikaan itse kykeneväinen arvioimaan saamansa palvelun oikeellisuutta, itse asiasisällön laatua. Terveydenhuollon henkilöstön käytös on valitettavasti, jälleen kerran, noussut otsikoihin.
Kun valtakunnallisesti vielä mietitään, millaista uuden soten toiminnasta halutaan, maakunnissa jo kovasti rakennetaan erilaisia toimintamalleja - tietämättä millaisiin tuotantotapoihin uusien prosessien pitäisi oikeastaan taipua. Onkin jännä nähdä, keksitäänkö kaikissa maakunnissa samaa pyörää yhä uudelleen ja uudelleen, vai osataanko jossain rakentaa parempi pyörä kuin muissa paikoissa?
Lääkäriliitossa on kuluvan vuoden teemana ollut hyvinvointi. Aihetta on käsitelty paljon, ja aika usein muistutetaan omasta osuudesta asiaan. Kuten oma hyvinvointi, on parempi työelämäkin meidän jokaisen vastuulla. Näin positiivisuusviikon alla mietin, miten positiivisuus vaikuttaa työpaikalla. Näkyykö se meillä riittävästi terveydenhuollon organisaatioissa?
Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat olleet pitkään merkittävä osa kuntien toimintaa niin taloudellisesti ja toiminnallisesti kuin myös kuntien palkkalistoilla olevan henkilöstön määrissä arvioiden. Reilusti yli puolet kuntien budjeteista on osoitettu näihin palveluihin. Mikäli sote-uudistus etenee hallituksen kaavailemalla tavalla ja aikataululla, siirtyvät sote-palvelut kunnilta maakuntien vastuulle 1.1.2019. Muutos tapahtuisi siis seuraavan kuntavaalikauden 2017-21 aikana.
Rion olympialaiset ovat parhaimmillaan käynnissä ja penkkiurheilun into on vallannut suomalaiset. Lääkärinä en voi olla pohtimatta, mihin inhimillisen suorituskyvyn rajat oikeasti yltävät. Onko yli-ihmisiä oikeasti olemassa vai saammeko jälkikäteen kuulla mestareiden dopingkäryistä? Onko lääkäreillä osuutta dopingin toteutuksessa nykyään, entäpä tulevien, vielä syntymättömien mestareiden muokkaamisessa alkion geeneistä crisp-tekniikalla?
Jännitys sote-näytelmän ympärillä tiivistyy. Yle uutisoi virkamiesten varoittavan valinnanvapausmallin riskeistä. Virkamiehet ovat erityisen huolissaan kustannusten karkaamisesta uudistuksen yhteydessä sekä kasvavasta epätasa-arvosta eri väestöryhmien välillä.
Sanna Antikainen kirjoittaa blogissaan ’Tuopin jäljet’ päihdeäitien lapsilleen aiheuttamasta kehitysvauriosta. Arviolta 600 syntyvän lapsen kehitys häiriintyy vakavasti vuosittain, koska äiti käyttää alkoholia raskauden aikana. Lievempää haittaa päihteiden käytön seurauksena on jopa 6000 lapsella. Asiantilan parantamiseksi on valmisteltu lakia raskaudenaikaisesta pakkohoidosta lapsen pelastamiseksi jo vuosia ilman tulosta. Ja juuri tuota lakia hän nyt toivoo – kuten niin moni muukin.
Fanitan psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvistä. En ole koskaan häntä tavannut enkä edes istunut hänen luennoillaan, mutta katson aina Lääkärilehdessä ensimmäiseksi kolumnisivun toivoen että tänään olisi Liisan vuoro.
”Korvaus olisi kaikille palveluntuottajille sama, jolloin tuottajat kilpailisivat laadulla eivätkä hinnalla”. Lainaus on STM:n tiedotteesta 31.5.2016. Mutta onko väite – kun ei hinnalla niin laadulla – totta? Vai on se vain naiivi yksinkertaistus?
Ajatushautomo Liberan toiminnanjohtaja, valtiotieteiden tohtori Heikki Pursiainen on ollut huvittunut lehtihaastattelustani liittyen lääkärityövoiman tasapainoon. Hänen blogikirjoituksestaan on virinnyt vilkas keskustelu, jossa on tuotu esille hyviä argumentteja.
Kuka terveydenhuollossa priorisoi? Vai priorisoivatko kaikki? Jääkö mitään jäljelle, kun kaikki priorisoivat?
Pian on taas se aika vuodesta, kun suuri joukko motivoituneita ja oppimishaluisia lääketieteen kandidaatteja aloittaa elämänsä ensimmäisen lääkärinsijaisuuden sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Itse muistan vielä elävästi päivät ennen kyseistä hetkeä. Siinä pakokauhun, jännityksen ja innostuksen sekamelskassa tuntui kuin olisin lupautunut tekemään laskuvarjohypyn tietämättä, toimiiko varjo lainkaan. Mitä jos en osaakaan kaikkea mitä jo pitäisi osata? Mitä jos teen hoitovirheen? Mitä jos mitä jos mitä jos jos jos?
Elämme parhaillaan vuoden upeinta aikaa. Pimeä talvi on takana ja koko pitkä ja kuuma kesä edessä. Luonto tuntuu armahtavan meitä poloisia pohjoisen asukkaita. Kevät näyttää tällä kertaa tulleen meille sopivasti vapuksi, ja ennusteet povaavat poutasäille jatkoa -- toivottavasti näin myös käy.
