Sote-uudistus toteutettava seuraavalla hallituskaudella vaiheittain

Toiminnot

Suomen terveydenhuolto kaipaa välttämättä uudistamista. Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistusta on jatkettava tulevalla hallituskaudella. Mammuttimaisen kertauudistuksen sijaan kannattaa tavoitella vaiheittaista kehittämistä olemassa olevalta pohjalta, hyödyntäen eri puolilla maata tapahtuvan kehittämistyön kokemuksia.


Uudistuksen sisällöllisiksi tavoitteiksi on asetettava:

  • perustason palveluiden painottaminen voimavaroja kohdennettaessa  
  • hoidon jatkuvuuden ja hoitoketjujen toimivuuden takaaminen
  • terveyspalveluiden laadun ja kustannusvaikuttavuuden turvaaminen
  • terveyspalveluiden tarpeenmukaisen ja nykyistä yhdenvertaisemman saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen

Perusterveydenhuolto uudistuksen painopisteenä

Terveydenhuoltomme pahimmat kipupisteet ovat perusterveydenhuollon palvelujen saatavuudessa, paikoin saavutettavuudessa ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien palveluihin pääsyssä. Erityisenä ongelma on terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsy.

Perustason vahvistaminen on välttämätöntä, ja pitemmällä aikavälillä järjestelmän kustannustehokkuutta lisäävää taatessaan nopean hoitoonpääsyn, laadukkaan hoidon ja erityistason kustannusten vähentymisen. Perusterveydenhuollon palvelutuotannossa kaivataan palveluinnovaatioita, mutta myös lisää lääkäreitä tuottamaan julkisesti rahoitettuja perusterveydenhuollon lääkärinvastaanottopalveluja. Perusterveydenhuollon ongelmien korjaaminen pitää alkaa jo ennen lainsäädännön muutoksia.

Terveyden- ja sairaanhoidon tarkoituksenmukaisen toteuttamisen ja toiminnan taloudellisuuden kannalta on välttämätöntä huolehtia hoidon jatkuvuudesta, koordinaatiosta ja hoitoketjujen toimivuudesta. Pitkät potilas-lääkärisuhteet ovat erityisen tärkeitä perusterveydenhuollossa. Järjestelmä onkin rakennettava tukemaan hoidon jatkuvuutta erityisesti perustason palveluissa. Muualla maailmassa tämä on saavutettu mm. alueensa väestöön sitoutuneiden perhelääkäreiden avulla.

Terveydenhuollon järjestäminen pois kunnilta

Terveydenhuolto tulee järjestää riittävän isojen ja vahvojen alueellisten järjestäjien toimesta ja irrottaa kuntapohjasta. Nopein tapa edetä on kannustaa ja rahoittaa alueita toteuttamaan vapaaehtoisia sosiaali- ja/tai terveydenhuollon kuntayhtymiä. Tavoitteeksi tulisi ottaa viisi järjestämisaluetta, koska nykyisillä erityisvastuualueilla tuotetaan valtakunnallisesti keskittäviä palveluja lukuun ottamatta kaikki terveydenhuollon palvelut yliopistosairaalatasoiset palvelut mukaan lukien. Erityisvastuualueiden väestöpohja on riittävän suuri niin järjestämisosaamisen kuin kustannusvaihtelun tasaamisen näkökulmasta.

Terveyspalveluiden rahoitus riittävänä ja kattavana

Rahoitus alueelliselle järjestäjälle tulee tavoitellussa mallissa kapitaatioperusteisesti. Rahoituksen tulee kattaa palvelujen ohella myös avosairaanhoidon lääkkeiden, matkojen ja kuntoutuksen kustannukset.  Vaikka sairauspäivärahat katetaan työtulovakuutuksesta, tulee rahoitukseen luoda järjestäjille kannusteet hoidon oikea-aikaisuuteen ja hoitoprosessien kehittämiseen sairauspäivärahakausien pitkittymisen minimoimiseksi.

Asiakasmaksut eivät saa muodostua kenellekään tarpeenmukaisten palvelujen käytön esteeksi. Terveydenhuollon erilliset maksukatot on yhdistettävä ja kokonaiskattoa on alennettava. Terveydenhuollon nykyinen, sosioekonomista epätasa-arvoa lisäävä rahoituksen regressiivisyys on korjattava alentamalla asiakasmaksujen osuutta rahoituksessa.

Terveyspalveluiden tuotanto laadukkaasti ja kustannustehokkaasti

Terveyspalvelujen tuotannon kehittäminen edellyttää osaavaa tuotannon ohjausta, valtakunnallista tuotteistamista ja tuottajien laskentatoimen nykyistä pitemmälle vietyä kehittämistä. Näistä on vastuu sekä tuottajilla itsellään, että tuotantoa organisoivalla alueellisella järjestäjällä ja valtakunnallisesta ohjauksesta vastaavalla sektoriministeriöllä. Tuottajille tulee luoda taloudelliset kannusteet laadukkaiden palveluiden tuottamiseen viivytyksettä.

Kaikkien terveyspalvelujärjestelmän toimijoiden on kuntien ohella oltava osaltaan velvollisia osallistumaan väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan.

Lisätietoa:
johtaja Heikki Pärnänen, heikki.parnanen@laakariliitto.fi, p. 040 546 5316
terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski, lauri.vuorenkoski@laakariliitto.fi, p. 044 563 0556