Lääkäriliiton keskeiset viestit hallitusohjelmaneuvotteluihin

Toiminnot

Lääkäriliitto pitää tärkeänä terveydenhuollon palvelujärjestelmää koskevan lainsäädännön ja myös lainsäädännöstä riippumattoman toiminnallisen kehityksen eteenpäinviemistä alkavalla hallituskaudella. Liitto osallistuu mielelläään omalla asiantuntemuksellaan palvelujärjestelmämme kokonaisvaltaiseen kehittämiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Olemme laatineet listan tulevan hallituskauden mielestämme tärkeistä – suurista ja pienistä – uudistuksista. Listan 20 asiaa jakautuvat kuuden eri otsikon alle. Olemme kuitenkin heti kärkeen nostaneet mielestämme viisi erityisen tärkeää uudistettavaa asiaa. 


Perusterveydenhuollon vahvistaminen

  • Kirjaus: Parannetaan julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuutta kiristämällä perusterveydenhuollon hoitotakuusäädöksiä ja varmistamalla noin 1000 lääkärin lisätyöpanos julkisesti rahoitettuun perusterveydenhuoltoon.
  • Odotusajat perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle kiireettömissä asioissa ovat kohtuuttomat pitkät, ja vaihtelevat huomattavasti sekä kuntien välillä että myös kuntien sisällä.
  • Julkisesti rahoitetussa perusterveydenhuollossa työskentelee Lääkäriliiton terveyskeskuslääkärivajeselvitysten mukaan noin 3700 lääkäriä. Yksityissektorilla pth-tasoisia palveluja tuottaa arviolta 2000 lääkäriä.
  • Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle tulisi päästä viimeistään 5. arkipäivänä hoidontarpeen arvioimisesta, mikäli arviossa on todettu lääkärin tutkimusten tai hoidon tarve. Hoitotakuun kiristäminen edellyttää noin 1000 lääkärin lisätyöpanosta julkisesti rahoitettuun perusterveydenhuoltoon.  
  • Perusterveydenhuollon toiminnan tehostuminen vähentää erikoissairaanhoidon käyttöä ja erityisesti päivystyksen kustannuksia.
  • Hintalappu: Vaikka 1000 lääkärin lisätyöpanoksen työnantajakustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa /vuosi, muutos on kokonaisuudessaan kustannusneutraali erikoissairaanhoidon säästyvien kustannusten vuoksi.

Keskittämisasetuksen poikkeuslupa päivystysjärjestelyjen turvaamiseksi

  • Kirjaus: Säädetään mahdollisuudesta myöntää anomuksesta poikkeuslupa terveydenhuoltolain 45 §:n perusteella annetun ns. keskittämisasetuksen 7 §:n mukaisista elektiivisten kirurgisten toimenpiteiden määräkriteereistä terveydenhuollon järjestämisuudistuksen toteuttamisaikana.
  • Edellisellä hallituskaudella erikoissairaanhoidon rakenneuudistusta vietiin eteenpäin terveydenhuoltolain ja sen perusteella annettujen ns. päivystys- ja keskittämisasetusten muutoksilla.
  • Erikoissairaanhoidon elektiivisten toimintojen liiallinen keskittäminen vaarantaa pienempien keskussairaaloiden päivystyksen järjestämisen, uhkaa huonontaa päivystystyön laatua ja pahimmillaan vaarantaa potilasturvallisuutta näissä yksiköissä sekä vähentää erikoissairaanhoidon tuotannon kustannustehokkuutta ja tuottaa ongelmia erikoislääkärikoulutuksen järjestämiselle.
  • Uudistukselle viime hallituskaudella kaavaillut 350 miljoonan euron vuotuiset säästöt vuoden 2020 loppuun mennessä ovat epärealistisia.
  • Hintalappu: tavoiteltujen säästöjen myöhentyminen / kustannusneutraali.

Laadukas saattohoitopalvelu väestölle

  • Kirjaus: Saattohoitopalvelut turvataan lainsäädäntömuutoksella koko väestölle STM:n vuonna 2019 julkistaman työryhmän väliraportin tasoisesti.
  • Väliraportissa havaittiin saattohoidon palveluiden järjestämisessä suurta alueellista vaihtelua ja paikoin merkittäviä puutteita. Saattohoitopalveluiden saatavuuden osalta asukkaat eivät ole Suomessa yhdenvertaisessa asemassa.
  • Saattohoidon palveluiden parantaminen edellyttää lisää henkilöstöresursseja kotisairaaloihin ja jonkin verran myös saattohoito-osastoille, poliklinikoille ja sairaaloihin. Palveluiden parantuminen tulee toisaalta vähentämään jonkin verran erikoissairaanhoidon tarvetta.
  • Hintalappu: 35 miljoonaa euroa /vuosi (100 uutta lääkäriä ja 500 uutta hoitajaa)

Uskomushoitojen rajoittaminen

  • Kirjaus: Uskomushoitojen haittoja vähennetään ja ehkäistään rajoittamalla uskomushoitojen tarjontaa lainsäädännöllä.
  • Lailla tulee kieltää uskomushoitojen tarjoaminen lapsille ja muille haavoittuville ryhmille, vakavasti sairaille (esimerkiksi syöpäsairaudet, psyykkiset sairaudet, diabetes, epilepsia) ja raskaana oleville.
  • Uskomushoitojen viranomaisvalvontaa tulee tehostaa ja niiden markkinoinnissa tulee kieltää väittämät niiden tehosta sairauksien hoidossa ja diagnosoinnissa.
  • Hintalappu: viranomaisvalvontaan 0,1 miljoonaa euroa /vuosi.

Lääketieteellinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta

  • Kirjaus: Tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksessa painotetaan hallituskaudella erityisesti lääketieteellistä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
  • Maamme lääketieteellisten tiedekuntien tutkimustoiminnalla on keskeinen merkitys yliopistojemme kansainvälisessä menestyksessä.
  • Suomessa on ainutlaatuista osaamista ja infrastruktuuria terveydenhuollon teknologiassa. Suomalaiset alan innovaatiot ovat olleet menestyksiä. Koko terveysteknologian sektorin ja alan yritysten kasvun edellytyksiä on syytä tukea ja vahvistaa.
  • Lääketieteen ja terveydenhuollon tutkimus ml. vaikuttavuustutkimus on keskeistä myös uudistuvan, integroidun sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kustannusvaikuttavan toiminnan takaamiseksi. Tämän päivän tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa.
  • Lääketieteellisen tutkimuksen erityisvaltionosuus on pienentynyt viimeisen parin vuosikymmenen aikana 91 miljoonasta eurosta tämän vuoden 21 miljoonaan euroon. Vähimmäistavoitteena tulee olla rahoituksen tason palauttaminen ennalleen.
  • Hintalappu: 70 miljoonaa euroa / vuosi.

TERVEYDENHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ JA SEN KEHITTÄMINEN

Perusterveydenhuollon vahvistaminen

  • Kirjaus: Parannetaan julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuutta kiristämällä perusterveydenhuollon hoitotakuusäädöksiä ja varmistamalla noin 1000 lääkärin lisätyöpanos julkisesti rahoitettuun perusterveydenhuoltoon.
  • Odotusajat perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle kiireettömissä asioissa ovat kohtuuttomat pitkät, ja vaihtelevat huomattavasti sekä kuntien välillä että myös kuntien sisällä.
  • Julkisesti rahoitetussa perusterveydenhuollossa työskentelee Lääkäriliiton terveyskeskuslääkärivajeselvitysten mukaan noin 3700 lääkäriä. Yksityissektorilla pth-tasoisia palveluja tuottaa arviolta 2000 lääkäriä.
  • Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle tulisi päästä viimeistään 5. arkipäivänä hoidontarpeen arvioimisesta, mikäli arviossa on todettu lääkärin tutkimusten tai hoidon tarve. Hoitotakuun kiristäminen edellyttää noin 1000 lääkärin lisätyöpanosta julkisesti rahoitettuun perusterveydenhuoltoon.
  • Perusterveydenhuollon toiminnan tehostuminen vähentää erikoissairaanhoidon käyttöä ja erityisesti päivystyksen kustannuksia.
  • Hintalappu: Vaikka 1000 lääkärin lisätyöpanoksen työnantajakustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa /vuosi, muutos on kokonaisuudessaan kustannusneutraali erikoissairaanhoidon säästyvien kustannusten vuoksi.

Erikoissairaanhoidon hoitotakuusäädösten uudistaminen

  • Kirjaus: Uudistetaan terveydenhuoltolain hoitotakuusäädöksiä erikoissairaanhoidon palvelujen osalta.
  • Erikoissairaanhoidon hoitotakuussa maksimikriteeristä (viimeistään kuudessa kuukaudessa tarpeen mukaiseen hoitoon) on tullut monin paikoin pääsääntö.
  • Erikoissairaanhoidossa hoidon aloittaminen tulee taata hoidon edellyttämä kiireellisuus huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta.
  • Hintalappu: kustannusneutraali. 

Keskittämisasetuksen poikkeuslupa päivystysjärjestelyjen turvaamiseksi

  • Kirjaus: Säädetään mahdollisuudesta myöntää anomuksesta poikkeuslupa terveydenhuoltolain 45 §:n perusteella annetun ns. keskittämisasetuksen 7 §:n mukaisista elektiivisten kirurgisten toimenpiteiden määräkriteereistä terveydenhuollon järjestämisuudistuksen toteuttamisaikana.
  • Edellisellä hallituskaudella erikoissairaanhoidon rakenneuudistusta vietiin eteenpäin terveydenhuoltolain ja sen perusteella annettujen ns. päivystys- ja keskittämisasetusten muutoksilla.
  • Erikoissairaanhoidon elektiivisten toimintojen liiallinen keskittäminen vaarantaa pienempien keskussairaaloiden päivystyksen järjestämisen, uhkaa huonontaa päivystystyön laatua ja pahimmillaan vaarantaa potilasturvallisuutta näissä yksiköissä sekä vähentää erikoissairaanhoidon tuotannon kustannustehokkuutta ja tuottaa ongelmia erikoislääkärikoulutuksen järjestämiselle.
  • Uudistukselle viime hallituskaudella kaavaillut 350 miljoonan euron vuotuiset säästöt vuoden 2020 loppuun mennessä ovat epärealistisia.
  • Hintalappu: tavoiteltujen säästöjen myöhentyminen / kustannusneutraali.

Palveluvalikoimaneuvoston roolin vahvistaminen

  • Kirjaus: Palveluvalikoimaneuvoston roolia vahvistetaan tekemällä neuvoston linjauksista sitovia sekä lisäämällä neuvoston resursseja siten, että neuvosto pystyy hallituskauden aikana linjaamaan merkittävästä osasta julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaa.
  • Palveluvalikoimaneuvosto on ollut toiminnassa jo vuodesta 2014 lähtien, mutta on rajallisten resurssien vuoksi kyennyt linjamaan terveydenhuollon palveluvalikoimaa hyvin rajatusti. Palveluvalikoimaneuvoston toimintamenot ovat nykyisin 0,5 miljoonaa euroa /vuosi.
  • Terveydenhuollon resurssien oikean kohdentumisen tuoma tehokkuushyöty on moninkertainen verrattuna esitettyyn palveluvalikoimaneuvoston toimintamenojen tasoon. 
  • Hintalappu: 5 miljoonaa euroa / vuosi.

Viisi alueellista järjestäjää – nykyiset tuottajat voivat jatkaa tuottajina

  • Kirjaus:Terveydenhuollon järjestämisuudistusta viedään hallituskaudella eteenpäin viiden alueellisen, nykyisiä erityisvastuualueita vastaavien ja tuottajista erillisten järjestäjien pohjalta.
  • Yliopistosairaanhoitopiirien ympärille muodostetut erityisvastuualueet pystyvät tuottamaan kaikki terveydenhuollon erityistasonkin palvelut valtakunnallisesti keskitettäviä palveluja lukuun ottamatta. Terveydenhuoltolain erityisvastuualueiden palvelutuotannon sisäistä koordinaatiota koskeva määräys on jäänyt suurelta osin kuolleeksi kirjaimeksi.
  • Järjestelmäuudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja, parantaa palvelujen entistä yhdenvertaisempaa saatavuutta ja tuotannon kustannustehokkuutta sekä edistää terveydenhuollon entistä laadukkaampaa ja kustannusvaikuttavampaa toimintaa. 
  • Nykyiset kunnalliset tuottajat voivat uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa jäädä tuottajiksi alueellisen järjestäjän organisoidessa jatkossa tuotantoa tarkoituksenmukaisesti.

Rahalliset kannusteet vapaaehtoisille maakunnallisille sote-kuntayhtymille

  • Kirjaus: Vapaaehtoisten maakunnallisten sote-kuntayhtymien muodostumista edistetään rahallisilla kannusteilla hyödyntäen maakunnallisten valmisteluorganisaatioiden tekemää työtä.
  • Viime vuosien aikana on muodostunut useita maakunnallisia tai osamaakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon vapaaehtoisia kuntayhtymiä. Vaikka terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen kuntapohjasta irrottavaa kansallista terveydenhuollon uudistusta edelleen tarvitaan, on tarkoituksenmukaista edistää vahvempien tuottajien muodostumista tukemalla vapaaehtoisia maakunnallisia järjestelyjä.
  • Edellisellä hallituskaudella valmistellun makusote-uudistuksen voimaanpanon valmisteluun on käytetty huomattavasti niin henkilö- kuin taloudellisia resursseja. Valmistelutyöllä on monissa maakunnissa onnistettu edistämään maakunnallista yhteistyötä ja palvelujen integraatiota, mitä tulee hyödyntää kuntien vapaaehtoisten ratkaisujen tukemisessa.
  • Hintalappu: 100 miljoonaa euroa / vuosi.

Päihde- ja mielenterveyspalvelut

  • Kirjaus: Terveydenhuollon uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvien potilasryhmien, kuten päihde- ja mielenterveyspotilaiden, integroitujen palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen ja tuottamiseen.
  • Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleinen ja kallis kansantauti. Vuodessa joka neljäs suomalainen kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä.
  • Varhainen ja oikea-aikainen apu perustasolla ehkäisee ongelmien monimutkaistumista ja vähentää kokonaiskustannuksia.
  • Hintalappu: kustannusneutraali tai jopa yhteiskunnan kokonaiskustannuksia säästävä. 

Laadukas saattohoitopalvelu väestölle

  • Kirjaus: Saattohoitopalvelut turvataan lainsäädäntömuutoksella koko väestölle STM:n vuonna 2019 julkistaman työryhmän väliraportin tasoisesti.
  • Väliraportissa havaittiin saattohoidon palveluiden järjestämisessä suurta alueellista vaihtelua ja paikoin merkittäviä puutteita. Saattohoitopalveluiden saatavuuden osalta asukkaat eivät ole Suomessa yhdenvertaisessa asemassa.
  • Saattohoidon palveluiden parantaminen edellyttää lisää henkilöstöresursseja kotisairaaloihin ja jonkin verran myös saattohoito-osastoille, poliklinikoille ja sairaaloihin. Palveluiden parantuminen tulee toisaalta vähentämään jonkin verran erikoissairaanhoidon tarvetta.
  • Hintalappu: 35 miljoonaa euroa / vuosi (100 uutta lääkäriä ja 500 uutta hoitajaa)

Uskomushoitojen rajoittaminen

  • Kirjaus: Uskomushoitojen haittoja vähennetään ja ehkäistään rajoittamalla uskomushoitojen tarjontaa lainsäädännöllä.
  • Lailla tulee kieltää uskomushoitojen tarjoaminen lapsille ja muille haavoittuville ryhmille, vakavasti sairaille (esimerkiksi syöpäsairaudet, psyykkiset sairaudet, diabetes, epilepsia) ja raskaana oleville.
  • Uskomushoitojen viranomaisvalvontaa tulee tehostaa ja niiden markkinoinnissa tulee kieltää väittämät niiden tehosta sairauksien hoidossa ja diagnosoinnissa.
  • Hintalappu: viranomaisvalvontaan 0,1 miljoonaa euroa /vuosi.

Maksuton raskaudenehkäisy nuorille

  • Kirjaus: Kunnat velvoitetaan tarjoamaan maksuton raskaudenehkäisy alle 25-vuotiaille.
  • Nuorille aikuisille (20–24vuotiaat) tehdään suhteellisesti eniten abortteja. Taloudelliset mahdollisuudet eivät saa muodostua nuorten raskauden tai seksitautien ehkäisyn esteeksi.
  • Osa kunnista tarjoaakin jo maksuttoman ehkäisyn tälle ikäryhmälle, mutta käytäntö tulee levittää koko maahan. Vähentyneet ei-toivotut raskaudet ja seksitaudit säästävät myös terveydenhuollon kustannuksia.
  • Hintalappu: arviolta noin 10 miljoonaa euroa / vuosi (Vantaan kokemusten pohjalta, kustannukset riippuvat paljon toteutuksen yksityiskohdista).

Paperittomien terveyspalvelut

  • Kirjaus: Paperittomille turvataan välttämättömät terveyspalvelut vuonna 2015 eduskunnassa rauenneen lakiesityksen pohjalta.
  • Eduskuntakauden loppumisen takia rauenneen lakiesityksen (HE 343/2014) mukaan paperittomille olisi tarjottu kiireellisen hoidon lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömäksi arvioimat lyhytkestoiset palvelut kuten turvapaikanhakijoille nykyisin.
  • Viime vuosina muutamat kunnat (mm. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Turku) ovat väliaikaisesti päättäneet turvata palvelut omalla kustannuksellaan. Helsingissä kustannukset ovat olleet 0,10-0,2 miljoonan euron luokkaa.
  • Hintalappu: mm. piilokysynnän takia vaikea arvioida, mutta suurten kaupunkien kokemusten pohjalta enintään n. 1me/vuosi.

LÄÄKEHUOLTO

Apteekkijärjestelmän uudistaminen

  • Kirjaus: Apteekkijärjestelmän laatua ja kustannustehokkuutta parannetaan lisäämällä apteekkien välistä kilpailua vapauttamalla apteekkien lukumäärään, sijaintiin ja omistajuuteen liittyviä rajoituksia.
  • Lääkkeiden tukkuhinnat ovat Suomessa eurooppalaisittain matalat, mutta sen sijaan vähittäishinnat ovat Suomessa korkeat. Apteekkien välistä kilpailua ei nykyisellään hyödynnetä, vaan järjestelmä perustuu pääosin yksityishenkilölle annettuun alueelliseen monopoliin.
  • Sipilän hallitus pyrki tekemään apteekkijärjestelmän pieniä muutoksia, mutta näitä ei ehditty eduskunnassa käsittelemään.
  • Hintalappu: kustannusneutraali, mutta yhteiskunnalle ja lääkkeiden käyttäjille tulee hyötyjä alentuneina lääkkeiden hintoina.

TERVEYDENHUOLLON LAATU JA TEKNOLOGIA

Terveydenhuollon laaturekisteritoiminta

  • Kirjaus: Hallituskauden aikana kehitetään ja otetaan käyttöön laaturekistereitä, joita voidaan käyttää terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisessä ja ohjaamisessa.
  • Suomessa on varsin hyvät kansallisen tason rekisterit potilasmääristä ja terveydenhuollossa tuotetuista suoritteista. Olemme kuitenkin jääneet pahasti jälkeen palvelutuotannon laadun ja vaikuttavuuden systemaattisessa mittaamisessa.
  • Vertailtavuuden mahdollistamiseksi laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen työvälineet on välttämätöntä kehittää kansallisella tasolla. Eduskunta osoittikin laaturekiteerien kehittämiseen pilottina 2, 7miljoonaa vuosille 2018-2019. Tätä työtä on välttämätöntä jatkaa uusien rekisterien kehittämiseksi ja toiminnan vakiinnuttamiseksi.
  • Hintalappu: kehittämistyöhön osoitetaan vähintään 3 miljoonaa euroa /vuosi. 

Kanta-palveluiden käyttökustannukset

  • Kirjaus: Kantapalveluiden käyttökustannusten rahoitus siirretään valtion vastuulle.
  • Käyttökustannukset katetaan nykyisin kuntien, yksityisten lääkäripalveluiden tuottajien, apteekkien ja valtion käyttömaksuilla.
  • Maksujen jyvittäminen eri toimijoille lääkemääräysten lukumäärän perusteella on keinotekoista, erityisesti kun Kantapalveluihin lisätään sosiaalihuollon asiakastietoarkisto ja omatietovaranto-palvelu.
  • Hintalappu: Valtiontalouteen 17 miljoonaa euroa /vuosi lisäkustannus, kuntatalouteen 9 miljoonaa euroa /vuosi säästöä.

Biopankkien ja geenikeskuksen toiminnan turvaaminen

  • Kirjaus: Edellisellä hallituskaudella kesken jääneet genomikeskusta ja biopankkeja koskevat lakiuudistukset saatetaan loppuun.
  • Sipilän hallitus valmisteli lainsäädäntöä, jolla kehitettäisiin nykyisten biopankkien toimintaa ja perustettaisiin Suomeen uusi genomikeskus. Lakien valmistelu jäi kuitenkin soteuudistuksen jalkoihin.
  • Genomikeskus tarjoaisi yhden asiointipisteen genomiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Keskus vastaisi kansallisen genomitietokannan kehittämisestä ja tukisi tietokannan tehokasta hyödyntämistä potilaiden hoidossa, tieteellisessä tutkimuksessa sekä innovaatiotoiminnassa.
  • Sijoitus genomikeskukseen ja biopankkeihin tuottaa yhteiskunnalle terveyshyödyn lisäksi myös taloudellista hyötyä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääntymisen kautta.
  • Hintalappu: Kertaluonteiset kustannukset ensimmäisenä vuonna 4 miljoonaa euroa ja jatkossa 2 miljoonaa euroa /vuosi. 

SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS

Asiakasmaksulainsäädännön uudistus

  • Kirjaus: Asiakasmaksulain kokonaisuudistusta jatketaan siten, että perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajakäynnit säädetään maksuttomiksi.
  •  Makusote-uudistuksen kaatumisen myötä viime vaalikaudella rauenneella lakiesityksellä (HE 310/2018) oli tarkoitus uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevia säädöksiä. Laajempikin asiakasmaksulainsäädännön uudistaminen on tarpeen.  
  • Maksuttomuus vähentää eri väestöryhmien välisiä eroja palvelujen yhdenvertaisessa saatavuudessa ja poistaa mahdollisen taloudellisen esteen lääkärin vastaanotolle pääsyssä.   
  • Jos lääkäri- ja hoitajakäynnit säädetään kokonaan maksuttomaksi, maksutuotot vähenevät Tilastokeskuksen kuntataloustilaston tietojen perusteella arvioituna nykytilaan verrattuna yhteensä noin 86 miljoonalla eurolla (lääkärimaksutuotto noin 66 milj. euroa ja hoitajamaksutuotto noin 20 milj. euroa).
  • Hintalappu: 86 miljoonaa euroa /vuosi.

Sosiaaliturvauudistus

  • Kirjaus: Sosiaaliturvauudistus toteutetaan taloudellisesti kestävällä ja oikeudenmukaisuutta lisäävällä tavalla. Osana uudistusta toteutetaan kuluvalla hallituskaudella tekemättä jäänyt perhevapaauudistus.
  • Sosiaaliturvan tulee taata riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvamme on kuitenkin rakentunut etuus- ja palvelujärjestelmien pirstaleisesta kehittämisestä, on vaikeasti ymmärrettävä, kannustinloukkuja sisältävä ja organisaatiolähtöinen.
  • Uudistuksessa tulee lisätä sosiaaliturvan kannustavuutta, vastikkeellisuutta ja osallisuutta. Uudistusta tehtäessä on huomioitava sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelut, niiden asiakaslähtöinen kehittäminen, rahoitus sekä palvelunkäyttäjien asiakasmaksut. Perhevapaauudistuksessa perheiden valinnanmahdollisuuksia ja isien osallistumista perhevapaiden käytössä on lisättävä.

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS JA KOULUTUS

Lääketieteellinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta

  • Kirjaus: Tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksessa painotetaan hallituskaudella erityisesti lääketieteellistä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
  • Maamme lääketieteellisten tiedekuntien tutkimustoiminnalla on keskeinen merkitys yliopistojemme kansainvälisessä menestyksessä.
  • Suomessa on ainutlaatuista osaamista ja infrastruktuuria terveydenhuollon teknologiassa. Suomalaiset alan innovaatiot ovat olleet menestyksiä. Koko terveysteknologian sektorin ja alan yritysten kasvun edellytyksiä on syytä tukea ja vahvistaa.
  • Lääketieteen ja terveydenhuollon tutkimus ml. vaikuttavuustutkimus on keskeistä myös uudistuvan, integroidun sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kustannusvaikuttavan toiminnan takaamiseksi. Tämän päivän tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa.
  • Lääketieteellisen tutkimuksen erityisvaltionosuus on pienentynyt viimeisen parin vuosikymmenen aikana 91 miljoonasta eurosta tämän vuoden 21 miljoonaan euroon. Vähimmäistavoitteena tulee olla rahoituksen tason palauttaminen ennalleen.
  • Hintalappu: 70 miljoonaa euroa / vuosi.

Lääketieteellisen koulutuksen laatu

  • Kirjaus: Yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien rahoitus ja palvelujärjestelmän koulutuskorvaukset turvataan opiskelijamäärien suhteessa, takaamaan lääkärien laadukas perus ja erikoistumiskoulutus.
  • Suomalaisten lääketieteellisten tiedekuntien opiskelijasisäänotto on viime vuosien aikana nostettu 600 opiskelijasta nykyiseen 750 opiskelijaan ilman lisäyksiä yliopistojen koulutusresursseihin. Tällainen kehitys vaarantaa laadukkaan lääkärien peruskoulutuksen ja siirtää koulutuksen kustannuksia palvelujärjestelmälle.
  • 80-90 % perustutkinnon suorittaneista lääkäreistä erikoistuu lääketieteen eri erikoisaloille. Erikoistuville lääkäreille tulee taata erikoistumispaikka ja osaavat kouluttajat. Palvelujärjestelmän erikoistumiskoulutuksesta saamiin koulutuskorvauksiin on osoitettava riittävät resurssit. Koulutuskorvausten tulee täysimääräisesti kattaa palveluntuottajien tuottavuuden menetykset, jota laadukkaasti toteutettu koulutus aiheuttaa esimerkiksi ohjauksen ja muun seniorituen muodossa.
  • Yhden lääkärin peruskoulutuksen on arvioitu maksavan noin miljoona euroa, joten koulutukseen otettavien opiskelijoiden vuosittaisen lukumäärän suurentaminen 150:llä aiheuttaa kuuden vuoden opiskeluaikana 150 miljoonan euron kustannuslisäystarpeen koulutusresursseihin. 
  • Hintalappu: 25 miljoonaa euroa / vuosi.

KEHITYSYHTEISTYÖ

Terveysalan kehitysyhteistyörahoituksen lisääminen

  • Kirjaus: Kehitysyhteistyörahoitusta nostetaan tasaisesti niin, että saavutetaan YK:n tavoitteiden mukainen 0,7 prosentin osuus bruttokansantuotteesta. Rahoitusta terveysalan hankkeiden toteuttamiseen lisätään merkittävästi. Kansalaisjärjestöjen osuutta kaikesta kehitysyhteistyöstä kasvatetaan.
  • Vuonna 2019 kehitysyhteistyön määrärahat – 989 miljoonaa euroa – vastaavat 0,41 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
  • Terveydenhuollon kehittäminen on kustannustehokas tapa vaikuttaa hyvinvointiin kehittyvissä maissa. Silti terveysalan hankkeiden osuus kehitysyhteistyön maksatuksesta on ainoana toimialana laskenut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana sekä suhteellisesti että absoluuttisesti (30,4 miljoonaa euroa vuonna 2006  -> 16,8 miljoonaa euroa vuonna 2017).
  • Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle on romahtanut vuoden 2014 noin 110 miljoonan euron tasosta noin 65 miljoonaan euroon vuonna 2019.
  • Hintalappu: vähintään 14 miljoonaa euroa /vuosi (tavoitteena vähintään paluu vuoden 2006 tasolle terveysalan kehitysyhteistyöhankkeiden rahoituksessa).