Valmistuvien lääkärien velvoittaminen terveyskeskustyöhön

Toiminnot

Julkisen sektorin lääkärivajeen helpottamiseksi on ehdotettu vastavalmistuneiden lääkäreiden pakkotyötä terveyskeskuksissa.


Ehdotuksissa valmistuvat lääkärit velvoitettaisiin valmistumisensa jälkeen vuodeksi töihin terveyskeskuksiin. Tätä on perusteltu syrjäseutujen terveyskeskuslääkärivajeella ja yhteiskunnan maksamalla kalliilla lääkärikoulutuksella.

Lääkäriliiton mielestä kaikenlaiset pakkokeinot vaikuttavat haitallisesti terveyskeskustyön arvostukseen sekä nuorten lääkärien asenteisiin. Pakollisuuden ajatus vaikuttaa myös laajemmin terveyskeskusten yleiseen arvostukseen kansalaisten silmissä.

Terveyskeskusten lääkäritilanne

Suomen Lääkäriliitto seuraa vuosittain terveyskeskuslääkäritilannetta lokakuussa tehtävällä kyselyllä. Tätä vuotta koskevat tiedot saadaan joulukuun alkupuolella.

Kysely toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Vuonna 2008 terveyskeskuslääkärin viroista vailla lääkäriä oli 11 % ja vuonna 2010 vaje oli 6 %. Lokakuussa 2011 viroista oli vailla lääkäriä 6,5 %. Merkittävin syy tilanteen paranemiseen on se, että valmistuvien lääkäreiden määrä on kasvanut.

Lääketieteellisten tiedekuntien opintosuunnitelmissa on panostettu perusterveydenhuollon koulutukseen. On myös merkkejä siitä, että lääketieteen opiskelijoiden sekä vastavalmistuneiden lääkärien kiinnostus perustervey-denhuollon työtä kohtaan on kasvamassa. Erilaiset pakkokeinot olisivat tuhoisia tämän kehityksen ja terveyskeskusten arvostuksen kannalta.

Lääkärit joka tapauksessa julkisen sektorin töissä valmistuttuaan

Kaikkien alojen erikoislääkärikoulutukseen sisältyy pakollinen terveyskeskusjakso. Sitä pidennettiin vuonna 2003 aiemmasta 6 kuukaudesta 9 kuukauteen. Jaksolla on haluttu taata kaikille erikoislääkäreille hyvät tiedot yhteistyöstä perusterveydenhuollon kanssa.

Nuorista lääkäreistä jopa 95 % on erikoistuneita, on erikoistumassa tai on päättänyt erikoistua jollekin 49:stä lääketieteen erikoisalasta (esim. Lääkäri 2008, STM:n julkaisuja 2009:19).

Valtaosa erikoislääkärikoulutusta (5-6 vuotta) tapahtuu kuntien tai kuntayhtymien sairaaloissa ja terveyskeskuksissa sekä yliopistoissa, jotka ovat julkisen sektorin työpaikkoja. Työterveyshuoltoon voi osittain erikoistua myös yksityisellä sektorilla. Aika lääketieteen lisensiaatin tutkinnosta erikoislääkäritutkinnon suorittamiseen on 8–9 vuotta. Näin ollen nykyjärjestelmässäkin nuoret lääkärit työskentelevät uransa alkuvaiheen pääosin julkisen sektorin töissä.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ns. siirtotyöryhmä työskentelee parhaillaan kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen johdolla. Keskeisenä tavoitteena on lisätä valtakunnan tasolla erikoistumiskoulutukseen nykyistä enemmän määrällistä suunnittelua.

Lääkärikoulutuksen kalleus

Lääkärikoulutus on useimpiin muihin yliopistokoulutuksiin verrattuna kallista. Vielä kalliimpia ovat esimerkiksi taidealojen tutkinnot. Lääkärien pakottaminen julkisen sektorin töihin kalliin koulutuksen vastineena ei kuulu oikeusvaltion tasa-arvon periaatteisiin. Muille pääosin julkisen sektorin kustantamille koulutuksille ei ole suunnitteilla tällaista pakotetta.

Ammattipätevyysdirektiivi 2005/36

Lääkärin tutkintojen tunnustamista ja työvoiman liikkuvuutta EU:n sisällä säätelee ammattipätevyysdirektiivi 2005/36. Vaatimus lääkärien pakottamisesta tietyntyyppiseen työsuhteeseen valmistumisen jälkeen ja osana jatkokoulutusta on vastoin tämän direktiivin ja työvoiman vapaan liikkuvuuden periaatteita.

Oman työn hallinta

Perusterveydenhuollossa tarvitaan erityisesti kokeneita lääkäreitä ja mahdollisuutta pitkäaikaisiin hoitosuhteisiin. Tämä toteutuu parhaiten sitoutumalla – ei sitomalla.

Kyselytutkimusten mukaan terveyskeskuslääkärien keskeinen työpaikan vaihtamisen syy on se, että he eivät koe pystyvänsä vaikuttamaan omaan työhönsä. Arkipäivää ovat täysien vastaanottolistojen lisäksi tulevat ylimääräiset potilaat, tarpeettomien lääkärintodistusten kirjoittaminen sekä toimimattomat tietojärjestelmät.

Lääkärityövoiman saatavuutta turvaavia tekijöitä ovat työn hallinnan parantaminen ja lääkärin mahdollisuus keskittyä lääkärinkoulutusta edellyttäviin tehtäviin. Pohjoismaiset esimerkit osoittavat, että mahdollisuus vaikuttaa omaan työmäärään ja vastuuväestön kokoon ovat parantaneet lääkärien rekrytointia.

Hannu Halila varatoiminnanjohtaja puh. 0500 459 955 hannu.halila@laakariliitto

Heikki Pälve

toiminnanjohtaja puh. 050 564 7345 heikki.palve@laakariliitto.fi