Valelääkäri – kysymyksiä ja vastauksia

Toiminnot


Kysymyksiä ja vastauksia muun muassa Suomessa opiskelleiden lääkäreiden laillistamisesta sekä ulkomailla lääkärintutkinnon suorittaneiden lääkäreiden laillistamisesta Suomessa.

Lääkärikoulutus Suomessa ja lääkärien laillistaminen

Suomessa lääketiedettä opiskellaan viidessä yliopistossa (Helsinki, Itä-Suomi, Oulu, Tampere ja Turku). Yliopistojen lisäksi lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lääkärikoulutuksen sisäänottomäärä on nykyisellään noin 600 vuodessa. Lääketieteen lisensiaatin tutkinto kestää minimissään kuusi vuotta. Neljän opiskeluvuoden jälkeen lääketieteen opiskelijat voivat toimia lääkärin viransijaisina. Terveyskeskusten vastaanottotoimintaan vaaditaan vähintään viiden vuoden opintojen suorittaminen.

Valmistumisen jälkeen Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) laillistaa lääkärit. Valtaosa lääkäreistä erikoistuu tämän jälkeen johonkin 49:stä lääketieteen erikoisalasta. Erikoislääkärikoulutuksen minimipituus on alasta riippuen viisi tai kuusi vuotta.

Miten ulkomailla lääkärintutkinnon suorittaneet lääkärit saavat laillistuksen toimia lääkärinä Suomessa?

Lääkärin ammatti on kansainvälinen, ja lääkärin liikkuvuudella maasta toiseen on pitkät perinteet. Euroopan Unionin alueella lääkärityövoiman liikkuvuutta säätelee tutkintojen tunnustamisdirektiivi, joka koskee 27 EU-maan lisäksi myös ETA-maita (Euroopan talousalue eli Norja, Islanti ja Liechtenstein). EU/ETA-alueella suoritettujen tutkintojen perusteella lääkäri saa laillistuksen toimia lääkärinä Suomessa hakemalla luvan Valvirasta. Lääkärillä on oltava direktiivin mukainen tutkintotodistus tai muu vastaava asiakirja, joka vaaditaan myös ko. maan lääkäreiltä. Valvira voi määrätä hakijalle sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen.

Kun kyseessä on EU/ETA-alueen ulkopuolella suoritettu lääkärintutkinto ja hakija on muu kuin EU/ETA-valtion kansalainen, Valvira myöntää luvan harjoittaa lääkärin ammattia. Tämä edellyttää, että lääkäri on suorittanut EU/ETA-maiden ulkopuolella lääkärintutkinnon ja hänellä on lääkärin tehtävän edellyttämä, asetuksella säädetty pätevyys sekä riittävä kielitaito. Ammatinharjoittamisluvan tai laillistuksen saamiseksi hakijalta vaaditaan, että hän on suorittanut Valviran mahdollisesti määräämän palvelun, lisäopinnot ja kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua lääkärin koulutusta. Hänen on myös osoitettava, että hänellä on riittävä kielitaito. Laillistamisen ehtona on näiden lisäksi vähintään kuuden kuukauden lääkäriharjoittelu julkisyhteisön ylläpitämässä suomalaisessa sairaalassa sekä kolmeosainen kuulustelu. Kuulustelu suoritetaan kolmessa osassa: kirjallisesti koskien keskeisiä lääketieteen osa-alueita, samoin kirjallisesti koskien terveydenhuollon hallintoa sekä suullisesti käytännön potilastenttinä vastaanottotilanteessa. Kuulustelut suoritetaan suomen- tai ruotsinkielellä ja niitä koordinoi Tampereen yliopisto.

Mikä on yksilöintitunnus?

Suomessa koulutetut lääkärit saavat nykyisin yksilöintitunnuksen neljän vuoden suoritettujen lääketieteen opintojen jälkeen, jolloin on mahdollista toimia lääkärin viransijaisena. Yksilöintitunnus tunnettiin aiemmin nimellä sv-numero. Kun ulkomaalainen lääkäri toimii lääkärin tehtävissä Suomessa, hänellä on myös oltava yksilöintitunnus. Sen saa Valviralta laillistuksen tai ensimmäisen rajoitetun toimiluvan myöntämisen yhteydessä. Yksilöintitunnus on kirjoitettava tai leimattava muun muassa lääkemääräyksiin.

Miten potilas voi toimia, jos hän on tyytymätön hoitoonsa?

Potilaan tulisi ensisijaisesti olla yhteydessä hoidosta vastanneeseen lääkäriin tai hänen esimieheensä. Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä tulee olla lainsäädännön mukaisesti potilasasiamies, johon tämän jälkeen voidaan tarvittaessa olla yhteydessä. Mikäli asia ei ratkea tällä tasolla, voi potilas tämän jälkeen kirjallisesti tehdä valituksen aluehallintovirastolle (entinen lääninhallitus), vakavissa tapauksissa myös Valviraan.

Lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön valvonta voi käynnistyä myös omaisen kantelusta tai siitä, että työnantaja, apteekki, poliisi tai joku muu tekee ilmoituksen henkilön toiminnasta. Valvira voi ottaa asian käsiteltäväkseen myös esimerkiksi julkisuudessa esiin tulleiden tietojen perusteella.

Päätöksen ammatinharjoittamisoikeuden rajaamisesta tai poistamisesta tekee Valviran yhteydessä toimiva terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta.

Paljonko Suomessa on ulkomailla koulutettuja lääkäreitä?

Valviran rekisterissä on yhteensä noin 3 600 ulkomailla koulutettua lääkäriä, jotka ovat saaneet laillistuksen Suomessa. Heistä EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutettuja on noin 750.

Iso osa näistä lääkäreistä ei kuitenkaan toimi Suomessa. Lääkäriliiton tilastojen mukaan Suomessa asuu noin 1 250 työikäistä lääkäriä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Suomessa asuu noin 850 työikäistä lääkäriä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.

Lääkäriliiton tilastojen mukaan Suomessa laillistettuja työikäisiä lääkäreitä toimii ulkomailla noin 1 400.