Mikä valmiuslaki on ja mitä se käytännössä tarkoittaa?

Valmiuslain tarkoituksena on suojata väestöä poikkeusoloissa, kuten koronaviruspandemian aikana. Valmiuslakiin sisältyy oikeus määrätä terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvelvollisuudesta poikkeusoloissa.

Hallitus antaa ottaa valmiuslait käyttöön tiistaina 17.3.2020. Valmiuslait ovat voimassa 13.4.2020 saakka. Lait toimeenpannaan toimivaltaisten viranomaisten toimesta.

Valmiuslain antamisen yhteydessä hallitus on antanut myös linjauksia mm. koulujen ja päiväkotien aukioloista, liikkumisrajoituksista ja matkustamisesta, jotka tavanomaisissa olosuhteissa ovat perusoikeuksia. Linjaukset koskevat myös esimerkiksi etätyöhön määräämistä. Käsittelemme tässä yhteydessä valmiuslakia kuitenkin vain lääkärin työnkuvan näkökulmasta.

Valmiuslailla lisätään työvoiman saatavuutta julkisella sektorilla. Tämän johdosta yksityisen sektorin työvoimaa voidaan ottaa yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Vastaavasti kiireetöntä toimintaa vähennetään.

Valmiuslakiin sisältyy oikeus määrätä terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvelvollisuudesta poikkeusoloissa. Kuntasektorilla lääkärit ovat viranhaltijoita, joita koskee jo tavanomaisestikin poikkeuksellisen laaja työvelvoite, kuten päivystäminen ja ylityön tekeminen ilman suostumusta. Edelleen viranhaltijoiden virantoimitusvelvollisuutta voidaan välttämättömän tarpeen mukaan muuttaa eli määrätä lääkäri myös muuhun työhön kuin hänen virkansa mukaiseen työhön.

Valmiuslaki laajentaa edelleen mahdollisuuksia antaa määräyksiä lääkärin työtehtävistä ja työajoista sekä lomista. Työvelvollisuus tarkoittaa sitä, että viranomainen voi antaa työmääräyksen tiettyihin työtehtäviin yleisen edun nimissä. Suurin vaikutus tällä on yksityissektorin lääkäreihin. Eli työmääräys voi koskea viranhaltijoiden lisäksi myös yksityissektorin lääkäreitä. Viime kädessä valmiuslailla voidaan määrätä jopa työ- ja virkaehtosopimuksella sovituista työehdoista. Pääsääntönä kuitenkin on, että kuntasektorin työtä teetetään kuntasektorin ehtojen ja sopimusten nojalla.

Kenellä on valmiuslain perusteella työvelvoite?

Työvelvoite määräytyy valmiuslain sisällön perusteella. Työvelvoite arvioidaan sen mukaan, miten tilanne kehittyy. Kuitenkin kaikilla Suomessa asuvilla 18-68 vuotiailla lääkärin koulutuksen saaneella on tarpeen mukaan velvoite tehdä välttämätöntä työtä terveydenhuollossa.

Määräys tällaiseen työhön voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan, ja se voidaan uusia kerran. Kandien työvelvoitteesta tiedotetaan tarkemmin, kun valmiuslaki on valmis.

Tarkempia edellytyksiä työmääräyksen sisällöstä:

Tämänhetkisten tietojen mukaan työmääräyksen antamiseen varaudutaan ja ensiksi pyritään muilla keinoilla turvaamaan terveydenhuollon toimivuus.

Jos valmiuslain mukainen työmääräys annetaan, tarkoittaa se muun muassa seuraavaa:

Työmääräys voi koskea 18 vuotta täyttäneitä ja alle 68-vuotiaita lääkäreitä, joilla on kotikunta Suomessa. Määräys voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan ja määräys voidaan uusia kerran.

Työmääräys voidaan antaa vain sellaiseen työhön, jota henkilö pystyy kohtuudella tekemään ikänsä, terveydentilansa, perhesuhteensa, aikaisemman työkokemuksensa ja tehtäväksi määrättävän työn luonteen mukaan. Työmääräystä ei siis voida antaa sellaisiin tehtäviin, joihin ei ole koulutusta tai aikaisempaa työkokemusta. Työntekijällä on oikeus riittävään perehdytykseen.

Työmääräystä ei saa antaa henkilölle,

1) joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi, jos hoitoa ei voida muuten järjestää;

2) joka jätetään palvelukseen kutsumatta asevelvollisuuslain 89 §:n mukaisesti;

3) joka on puolustusvoimien palveluksessa; tai

4) joka on etukäteen varattu väestönsuojelutehtäviin tai täydennyspoliisitehtäviin.

Lähtökohta on, että henkilöä ei voida määrätä muuhun työhön, jos hän on julkisessa virassa tai toimessa taikka tarpeellinen sellaisen julkisen tai yksityisen laitoksen tai yrityksen palveluksessa, jonka toiminnan jatkuminen on poikkeusoloissa välttämätöntä valmiuslain tarkoituksen toteuttamiseksi. Poikkeukset voivat kuitenkin olla mahdollisia erityisistä syistä (esim. erityinen koulutus tai ammattitaito tai kielitaito).

Henkilö, jonka viranomainen määrää työhön, on työvelvollisuussuhteessa. Työvelvollisuussuhteessa sovellettavat ehdot määräytyvät työnantajaa sitovan työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen mukaan. Jollei tällaista työehtosopimusta ole, työvelvolliselle on maksettava palkka, joka kohtuudella vastaa hänen suoritettavakseen määrättyjä tehtäviä. Jos työvelvollisuussuhde on kuntatyönantajaan, sovelletaan silloin kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta KVTES ja Lääkärisopimusta LS. Tällöin mm. palkkaus ja työajat määräytyvät LS:n ja KVTES:n mukaan.

Työvelvollisuussuhteen aikana henkilön työ- tai virkasuhde, jossa hän oli välittömästi ennen työvelvollisuuden alkamista, jatkuu keskeytymättä. Keskeytysaikaa pidetään työhön rinnastettavana aikana esim. vuosilomaoikeutta laskettaessa.

Työvelvollisella on oikeus työvelvollisuuden päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä, jossa hän oli ennen työvelvollisuuden alkamista.

Työmääräyksellä voidaan pääsääntöisesti määrätä töihin toiselle paikkakunnalle kuin missä asuu tai normaalisti työskentelee. Kuitenkaan alle seitsemänvuotiaan tai pysyvästi taikka pitkäaikaisesti sairaan lapsen huoltajalle ei pääsääntöisesti saa antaa työmääräystä työssäkäyntialueen (asuinkunta ja kunnat, joista asuinkunnasta yleisesti käydään töissä) ulkopuolelle. Pääsäännöstä voidaan poiketa vain erityisistä syistä.

uutinen päivitetty 20.3.2020: otettu hätätyö-kohta pois

Takaisin