Kunta-alan sovittelu jatkuu, ratkaisuun pyritään 30.4. mennessä

Kunta-alan työehtokiistaa on soviteltu viikonlopun aikana. Sovittelu jatkuu maanantaina kello 14.

Ratkaisut Lääkärisopimuksen osalta on mahdollista tehdä vasta kun kustannusraami saadaan sovituksi sovittelijan toimesta kunta-alan pääpöydässä.

Neuvotteluista on koottu tietoa: www.laakariliitto.fi/laakarisopimus

Neuvottelujohtaja Laura Lindholm kertoo videolla neuvottelutilanteesta. 

"Pääsopimuksen uudistaminen ei saa asettaa kuntien ja tulevien maakuntien henkilöstöä vastakkain. Samaa tai samanarvoista työtä tekeviä on kohdeltava yhdenvertaisesti", sanoo JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Tehy ja Super ovat vaatineet sote-sopimusta. "Kunnallista pääsopimusta uudistettaessa on luontevaa neuvotella myös sote-sopimuksesta ja siitä, mitä ammattiryhmiä sen piiriin kuuluu. Sote-sopimus ei ole kuitenkaan itsetarkoitus, vaan se, miten pääsemme kehittämään henkilöstön palvelussuhteen ehtoja", JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Mikä ihmeen sote-sopimus?

Kuntien yli 420 000 palkansaajan virka- ja työehtosopimuksista on neuvoteltu tammikuun puolivälistä lähtien. Sovittelussa on myös pääsopimuksen eli kunnallisen sopimisen perustuslain uudistaminen. JUKO on koonnut vastaukset pääsopimukseen liittyviin jukolaisille tärkeisiin kysymyksiin. Q&A-paketissa vastaamassa JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Q: Julkisuudessa väitetään, että JUKO vastustaa sote-sopimusta. Onko näin ja miksi?

A: Emme vastusta sopimusta. Sote-sopimus ei ole kuitenkaan itsetarkoitus, vaan se, miten pääsemme kehittämään sote-henkilöstön palvelussuhteen ehtoja. Kunnallista pääsopimusta uudistettaessa on luontevaa neuvotella myös sote-sopimuksesta ja siitä, mitä ammattiryhmiä sen piiriin kuuluu.

Jos maan hallituksen kaavailema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu maakuntamallin mukaisena, sote-sopimus tulee melkeinpä automaattisesti, kun maakuntiin siirtyy nimenomaan sote- ja pelastustoimen henkilöstöä.

Vaikka uudistusta ei tulisi, sote-henkilöstön työehtoja on parannettava ja kehitettävä juuri nyt.

Q: Millaista sote-sopimusta JUKO tavoittelee?

A: Sopimuksen on huomioitava sote-henkilöstön monialaisuus: muun muassa jukolaiset erityisasiantuntijatehtävät, esimiehet, sosiaalityö, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto sekä kuntoutus, mielenterveyspalvelut, sairaalatekniset tehtävät, pelastustoimen asiantuntija- ja esimiestehtävät.

Sopimuksen soveltamisala ei silti yksin takaa työehtojen kehittymistä eikä oikeudenmukaista palkkausta. Sote-työtä arvostetaan ja alalle on yhä tulijoita. Arvostuksen onkin näyttävä myös palkassa ja työoloissa.

JUKOlle on tärkeää, että sote-työstä maksetaan tehtävän vaativuuden mukaista palkkaa ja että erot palkoissa perustuvat tehtävien vaativuuseroihin. Palkkatasoa on parannettava suhteessa muiden alojen vastaaviin vaativuus- ja koulutustason tehtäviin. Myös koulutuksen ja osaamisen kehittymisen on näyttävä palkassa.

Sote-henkilöstö on kovilla aina, ei vain koronapandemian aikana. Liiallinen työn määrä ja kiire ovat läsnä jokapäiväisessä arjessa.

JUKO tavoittelee työaikoihin lisää työntekijälähtöistä joustoa. Sotelaisten on saatava keskittyä perustehtäväänsä ja työtä on pystyttävä organisoimaan uusilla tavoilla. Hallintobyrokratiaan, digihaasteisiin ja tukipalveluihin tarvitaan omat ammattilaiset.

Työehtojen kehittäminen ei tapahdu hetkessä: se vaatii neuvottelijoilta raakaa työtä ja syvällistä osaamista. Paras malli päästä tavoitteiseen on aito yhteistyö. Tarvitaan sekä palkansaajajärjestöjen yhteistyötä että yhteistyötä Kuntatyönantajien kanssa.

Q: Onko sote-sopimus ainoa kunnalliseen pääsopimukseen tavoiteltava muutos?

A: Ei suinkaan! Kunnallinen pääsopimus on kunta-alan neuvottelutoiminnan perusta. Sen uudistaminen ei onnistu liikuttamalla vain yhtä palasta. JUKOlla on useita tavoitteita, ja ne kaikki ovat nyt sovittelupöydässä.

Meille on keskeistä, että pääsopimusta uudistettaessa varhaiskasvatuksen opettajien opettajuus tunnustetaan vihdoin ja heidät siirretään yleisestä sopimuksesta (KVTES) opettajien sopimukseen (OVTES).

Turvaamalla kunnallisen tekniikan alan sopimuksen (TS) varmistamme, että tekniikan henkilöstön työn erityispiirteet huomioidaan myös jatkossa mahdollisimman laajasti.

JUKO haluaa myös, että uudistus ei aseta kuntien ja maakuntien henkilöstöä vastakkain ja että samaa tai samanarvoista työtä tekeviä kohdellaan yhdenvertaisesti. Haluamme varmistaa, että pääneuvotteluryhmä (palkansaajien ja KT:n yhteinen ryhmä) koordinoi jatkossakin sopimusneuvotteluja ja yleisiä palvelussuhteen ehtoja.

Q: Miksi sotesopimusta ei ole jo sovittu?

A: Maan hallituksen suunnitteleman sote-uudistuksen valmistelu on kestänyt vuosia, eikä yksityiskohdista ole varmuutta vieläkään.

Epävarmuus on hidastanut neuvotteluja sote-sopimuksesta, kun maakuntiin siirtyvää henkilöstöä ja sote-sektorin työnantajaedunvalvontaa koskevan lainsäädännön valmistelu on edelleen kesken.

Myös näissä olosuhteissa olisi ollut mahdollista neuvotella uudesta sopimuksesta, jos sen tarkoitus ja päämäärä olisi ollut kaikille sama. Koska tavoitteet vaihtelevat, sopimusta ei ole syntynyt. Haluamme katsoa nyt eteenpäin ja hyödyntää jo tehtyä työtä.

Q: Koskeeko sotesopimus lääkäreitä?

A: Lääkäreiden työehdoista on sovittu kattavasti JUKOn ja KT Kuntatyönantajien välisessä kunnallisessa lääkärien virkaehtosopimuksessa. Se tunnistaa terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien sekä hammaslääkärien ja eläinlääkärien työhön liittyvät erityispiirteet.

Kuntien ja kuntayhtymien lääkärit ovat aina virkasuhteisia ja käyttävät työssään julkista valtaa.

Virkasuhteessa lääkäri ei voi kieltäytyä päivystysvelvollisuudesta, joten tältä osin hänen työaikansa eroaa muusta sote-henkilöstöstä. Onkin perusteltua, että lääkärien virkaehdot ovat omassa sopimuksessa.

Lääkärisopimusta sovelletaan myös tulevissa maakunnissa, eli sote-uudistuksen toteutuminen ja lääkärien siirtyminen maakuntien palvelukseen ei sinällään vaikuta lääkärisopimukseen.

Takaisin