Yliopistoilla ratkaiseva rooli yhteiskunnan menestyksen rakentajana

Marjo Parkkila-Harju

Tänään, ensimmäisenä lakkopäivänä, Lääkäriliitto haluaa esittää tukensa ja arvostuksensa yliopistojen työntekijöiden tekemälle arvokkaalle työlle.


Sivistystyönantajat Sivista hylkäsi tiistaina valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen yliopistosektorin työehtosopimusriidassa. Sivistystyönantajien päätös pakottaa siten yliopistoihin työsuhteessa olevat lääkärit lakkoon. Lääkäreitä edustava Juko ja muut pääsopijajärjestöt olivat jo hyväksyneet sovintoesityksen. Kyseessä on ensimmäisen kerta, kun Suomessa myös professorit ovat lakossa.

Lakko alkaa Helsingistä 28.2.2018 ja etenee yhteensä kolmessa vaiheessa myös muihin yliopistoihin 7.3. ja 14.3.2018. Työmarkkinakierroksen alussa ei varmasti osattu ajatella, että yliopistot olisivat sopimuksettomassa tilassa vielä helmikuun lopussa ja lakko olisi välttämätön.

Työmarkkinakierroksen edetessä vientialojen johdolla muodostunut, julkisella ja valtion sektoreilla toteutunut ns. yleinen palkankorotuslinja vaikutti oletetulta myös yliopistoille. Voidaankin perustellusti ihmetellä, miten tällaiseen lakkotilanteeseen on päädytty?

Miten tällaiseen lakkotilanteeseen on päädytty?

Neuvottelut ovat olleet vaikeat koko ajan. Työantaja on hakenut pääasiassa vain heikennyksiä työsuhde-ehtoihin. Neuvotteluissa palkansaajapuoli on tullut erittäin paljon vastaan. Monista työntekijöille todella tärkeistä teemoista kuten tutkimustyön riittävästä ajankäytöstä ei päästy oikeastaan edes neuvottelemaan. Neuvotteluihin käytetystä ajasta valtaosa on mennyt palkkausjärjestelmän heikennysesitysten käsittelyyn. Työnantajapuoli haluaisi käytännössä sanella palkat yksipuolisesti, eikä se ollut halukas tulemaan asiassa vastaan.

Mahdollinen uusi, entistä heikompi sovintoesitys ei todennäköisesti riitä henkilöstölle. Vastaavasti työnantajapuolelle olisi mahdollista tulla neuvotteluissa vastaan, koska taloudellisesta näkökulmasta kaikkien yliopistojen tilinpäätös näyttää positiivista tulosta. Henkilöstöä ei voi pitää pelkästään kulueränä.  

Henkilöstöä ei voi pitää pelkästään kulueränä.

Neuvottelutilanne on siis entisestään vaikeutunut hylätyn sovintoesityksen jälkeen. Työnantaja ei ole suostunut aitoon neuvotteluun käytännössä ollenkaan. Työntekijät ovat toivoneet vain yleisen linjan mukaista oikeudenmukaista palkkaa sekä reiluja työehtoja.

Tänään, ensimmäisenä lakkopäivänä, Lääkäriliitto haluaa esittää tukensa ja arvostuksensa yliopistojen työntekijöiden tekemälle arvokkaalle työlle. Yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa yliopistoilla on ratkaiseva rooli yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion menestystekijöiden rakentamisessa.

Suuria odotuksia tästä kilpailukyvystä on ladattu mm. terveysteknologian kehityksen ja lääketieteellisen tutkimuksen harteille. Tämän tyyppisen työn on myös arvioitu tulevaisuudessa työllistävän suoraan tai epäsuorasti yhä kasvavan joukon lääkäreitä. Tällä työllä tulee olla puitteet, jossa henkilöstö kykenee käyttämään tutkimukseen riittävästi aikaa ja saa työstään asiallisen korvauksen.

Jos työnantaja ei arvosta tieteen, opetuksen ja tutkimuksen asiantuntijoitaan, niin vaarana on Suomessa tehtävän tutkimuksen ja opetuksen kiinnostuksen heikkeneminen ja osaajien lähteminen ulkomaille. Tällä kehityksellä on merkittävät seuraukset yliopistojen kilpailukyvylle jatkossa.

Keskustele

Keskustelu