Yhdessä uusi sote tehdään

Heikki Pälve

Suomi on jo nyt yli kymmenen vuotta naapureitaan jäljessä terveydenhuoltonsa uudistamisessa. Tarvitsemme tätä uudistusta. Ei ole enää syytä palata lähtöruutuun.


Norjassa perusterveydenhuollon järjestelmäuudistus tehtiin vuonna 2001 ja pian sen jälkeen uudistettiin erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmä. Tanskassa tehtiin kerralla sekä kuntauudistus että terveydenhuollon rakenneuudistus vuonna 2007.

Siinä kuntien määrä tiputettiin lähes 300:sta alle sataan ja maa jaettiin viiteen terveydenhuollon järjestämispiiriin. Ne vastaavat erikoissairaanhoidosta alueellaan ja neuvottelevat ammatinharjoittajalääkärien työsuhteen ehdot perusterveydenhuollossa. Sosiaalihuolto jäi kuntiin.

Ruotsissa vårdval–järjestelmä eli potilaan vapaa valinta ja tuottajien yhdenvertainen kohtelu alkoi Hallandissa vuonna 2007, Tukholmassa 2008 ja koko maassa se tuli pakolliseksi 2010.

Kaikissa näissä maissa on uudistuksen yhteydessä ja sen jälkeen ollut paljon polemiikkia sekä tarvetta tehdä lisätoimia uudistuksen onnistumisen varmistamiseksi. Yksikään maa ei ole lähtenyt pakittamaan aikaan ennen uudistusta.

Yksikään maa ei ole lähtenyt pakittamaan aikaan ennen uudistusta.

Suomessa on enenevästi valmiutta pakittaa jo ennen uudistuksen toteutumista.

Suomessa ei tarvitse nähdä vaivaa löytääkseen tahon, joka näkee suunnitellussa sote-uudistuksessa uhkaa. Ja kyllä tähän muutokseen liittyy uhkia – riippumatta esityksestä.

Mutta entä jos meillä olisi toinen malli nyt käytössä ja ehdotettaisiin uudeksi meidän nykyistä toimintamallia? Uhkana nähtäisiin suuri eriarvoisuus - vähävaraisten, eläkeläisten ja työttömien ongelmat saada tarvitsemiaan palveluita.

Organisatorinen hajanaisuus kirvottaisi puheet hallinnon paisuttamisesta ja himmeleistä, kun 300 kuntaa, 160 kuntayhtymää ja 20 sairaanhoitopiiriä kukin alkaisi hallinnoida kokonaisuutta toisistaan erillään. Rahoitus olisi suuri ongelma, koska sitä ei koordinoisi kukaan ja asiakasmaksujen pelättäisiin nousevan.  

Potilaan valinta on muodostunut nyt sloganiksi sekä vastustajien että kannattajien puheissa. Mistä lopulta on kysymys?

Lähipalveluissa eli perusterveydenhuollossa potilaalle luodaan mahdollisuus valita palveluntuottaja, jonka omistuspohja voi olla muukin kuin kunnallinen. Meillä on nyt 3800 terveyskeskuslääkäriä ja lisäksi 2000 nyt yksityisellä ja työterveyshuollossa sitä työtä tekevää. Saatavuus paranisi varmasti. Ja odotus vähenisi.

Potilaan valinnan vastustaminen ei ole tätä päivää.

Potilaan valinnan vastustaminen ei ole tätä päivää.  Sen avaaminen ilman säätelyä ei sekään ole tätä päivää.

Yksityistäminen ja yhtiöittäminen ovat myös muodostuneet sloganeiksi. Terveydenhuoltoa ei olla yksityistämässä. Se edellyttäisi, että julkinen järjestäjä toteaisi, että (perus)terveydenhuolto ei kuulu sille lainkaan ja siten markkinat saavat sen jatkossa hoitaa. Näinhän ei ole tapahtumassa. Rahoitus on jatkossakin julkista ja se kerätään veroilla. Järjestäminen on demokraattisesti valittavien maakuntien vastuulla.  Ollaan termeissä tarkkoja.

Yhtiöittäminen ei ole yksityistämistä. Sillä pyritään varmistamaan toimijoiden välinen kilpailuneutraliteetti, mikä sinällään on hyväksyttävää. Jos siis julkinen toimija on kilpailluilla markkinoilla, yhtiöittäminen turvaa tasapuolisen kohtelun. Julkiselle lähipalvelulle se on suuri muutos ja aiheuttaa ymmärrettävästi huolta. Kunnilla on jo nyt omia yhtiöitään, joten aivan uutta se ei olisi.

Jos toimintoja ei yhtiöitettäisi, niin johtaisiko se määritettävien tuottamiskorvausten tasoon korottavasti? Ketä siis yhtiöittäminen palvelee – maakuntaa ja sen veronmaksajia vai tuottajia?

Termi pakkoyhtiöittäminen tekee saman negatiivisen mielleyhtymän kuin pakkoruotsi. Ei maistu. Ja kiireessä tehtynä se on ongelmallista, mutta miten turvata kilpailuneutraliteetti muilla keinoin on jäänyt keskusteluissa esittämättä.

Suomi on jo nyt yli kymmenen vuotta naapureitaan jäljessä terveydenhuoltonsa uudistamisessa. Tarvitsemme uudistusta. Ei ole enää syytä palata lähtöruutuun.

Resurssit kannattaa ottaa täysimääräisesti käyttöön, jolloin loppuu puhe lääkäripulastakin. Lääkäripula on terminä ollut valheellinen lyömäase Lääkäriliittoa ja lääkäreitä kohtaan.

Enää ei ole paluuta takaisin lähtöruutuun uudistuksen kaikkien periaatteiden osalta. Unohdetaan sloganit. Niillä eri osapuolet vain jarruttavat uudistusta.

Maassa, jossa suurimman puolueen kannatus on alle 20 prosenttia, täytyy rakentaa yhdessä. Uudistus, jonka toteuttaminen edellyttää kymmenen vuoden kehitystyötä, täytyy tehdä yhdessä.

Koetetaan löytää yhteiset nimittäjät ja määrittää yhdessä yli puoluerajojen niiden toteutuksen aikataulu tavalla, että vaalikuumeetkaan eivät etäännytä tavoitteesta. Ongelmat on jo kukin huutanut esiin, etsitään tästä eteenpäin ahkerammin ratkaisuja. Niin moneen esitettyyn ongelmaan ne ovat jopa ilmeisiä.

Keskustele

Keskustelu

  • Antti Iivanainen 03. 04. 2017 16:23

    Valinnanvapaudessa ei mitään vastustettavaa. Sama pitäisi ulottaa myös työterveyshuollon sairaanhoitoon. Potilas Kantaisi tätäkin rahasäkkiä mukanaan. Jos työterveydenhoidon panostus olisi laitettu koko kansan käyttöön 2000 luvun alusta lähtien niin jonotus perusterveydenhuollon palveluihin olisi paljon paremmalla tolalla. Pth resursseja ei ole kasvatettu 2000 luvulla toisin kuin TTH ja esh resursseja.

  • Esko Hussi 04. 04. 2017 09:29

    Kiitos toiminnanjohtajalle hyvästä puheenvuorosta! Juuri näin - neutraalisti, mutta lääkärinäkökulmasta - mielipide on järkevää esittää minun mielestäni. Eilen aamulla satuinnäkemään aamutvssä Kekomäen ja Uudenmaan muutosjohtajan keskustelemassa - molemmat käsittelivät asiaa lyhyesti mutta hienosti, sopivan kriittisesti. Suomenmaa on terveydenhoidossa kymmenen vuotta jäljessä läntisiä naapurimaita kuten Heikki kertoo, mutta ikääntyneiden asumisessa olemme muuta Eurooppaa jäljessä kolmekymmentä vuotta (Aalto yliopisto-Muuttuva yhteiskunta, arkkitehtiosasto). Töitä ja muutosta tarvitaan lääkäreidenkin tietotaidolla ja voimavaroin. EH

  • TTL 04. 04. 2017 14:09

    Merkillinen kannanotto varsinkin kun kirjoittajan asema huomioidaan! Erityisesti kohta "Meillä on nyt 3800 terveyskeskuslääkäriä ja lisäksi 2000 nyt yksityisellä ja työterveyshuollossa sitä työtä tekevää. Saatavuus paranisi varmasti. Ja odotus vähenisi." Työterveyshuollossa tehdään työterveyshuoltoa, ei terveyskeskustyötä, tietänet Heikki tämän? Erikoinen ajatus että työterveyslääkärit laumoittain siirtyisivät SOTE-keskuksiin ihan vain SOTE-uudistuksen nimissä. Ainakin itse toimin työterveyshuollossa omasta halustani ja paluuta terveyskeskukseen tai SOTE-keskukseen ei ainakaan omasta vapaasta halustani ole tulossa, ihan riippumatta SOTE-keskuksen omistajapohjasta. Ja ihmettelenpähän muutenkin mihin tämä skenaario työterveyslääkäreiden massakonvertoitumisesta SOTE-keskuslääkäreiksi perustuu? Ja toivon että koko SOTE-uudistuksen onnistumista olla laskettu tämän utopian varaan

  • Tth el 04. 04. 2017 17:51

    Työterveyshuollon sairaanhoito on lisääntynyt, koska perusterveydenhuollossa hoidon saatavuus ollut huono. " Työterveyshuollon sairaanhoito " jota tekevät työoloja tuntemattomat yleislääkärit voidaan lopettaa heti kun perusterveydenhuolto ja tietojärjestelmät toimivat. Nyt haukutaan väärää puuta, jos tth on syy terveyskeskusten kurjiin työoloihin

  • SAS 04. 04. 2017 20:44

    Ei pidä sanoa, ettei ole tehty mitään ja ollaan kymmeniä vuosia jäljessä. Meillä on onnistuneita yhteenliittymuä kuten Eksote tai Siunsote tai Helsingin Sote-virasto, jonka toiminta on erinomaista. Ei Helsinki, Espoo, Vantaa toimi paremmin Uudenmaan maakunnassa. Hoitoketjut toimivat parhaiten, kun lääkäri tuntee esh:n mahdollisuudet. Ongelma on se, että maakunnat ovat hyvin erisuuruisia.

  • ?? 04. 04. 2017 21:50

    Eli työterveyshuollossa toimivat "työoloja tuntemattomat yleislääkärit" ovat siis soten työhevoset? Kysymys 1: MIKSI he siirtyisivät sotekeskuksiin? Kysymys 2: KUKA hoitaisi heiltä työterveyshuoltoon jäävät potilaat? Kysymys 3: JOS he siirtyisivät sotekeskuksiin MISSÄ säästö? Jos nyt heidän palkkansa maksaa pääosin työnantaja, sote-keskuksissa kokonaisuudessaan veronmaksajat?

  • mmn 05. 04. 2017 08:54

    Suomi on tosiaan naapureita jäljessä, terveydenhoidon kustannuksissa. Terveydenhoidon kustannukset meillä on alle 4000 e asukasta kohden, Ruotsissa yli 5000 e ja Norjassa yli 6000 e. Mutta ehkä sote korjaa tämän vinouman.

  • TuoHon 05. 04. 2017 15:45

    Pälve puhuu asiaa. Mitähän työterveyslääkärit tässä pelkäävät? Olen itse toiminut työterveyslääkärinä o.t.o. ja hoitanut perusterveydenhoidon tasoisia ongelmia työterveyshuollossa, flunssia, selkiä, rasitusvammoja, name it. Koko työajasta leijonan osan. Toki tarvitaan tth asiantuntemusta työhygieniaan, ergonomiaan jne liittyvissä asioissa enkä usko, että heiltä spesialiteettia ollaan pois viemässä. Toinen asemansa menettämistä pelkäävä joukko on yliopistosairaaloiden johtajat. Asennoituisivat positiivisesti, nyt vihdoinkin sote kentässä tapahtuu jotakin!

  • TTL 05. 04. 2017 21:30

    Oma henk koht vastaukseni kysymykseen mitä työterveyslääkärit pelkäävät: sotessa en pelkää työterveyslääkärinä mitään, ensinnäkään Tth ei edes kuulu sote-uudistukseen. Mitä työterveyslääkärinä pelkään, on että ensimmäisessä viestissä mainitsemani Pälven esittämä tietämättömyys (ainakin toivon sen olevan tietämättömyyttä sillä toinen vaihtoehto on vähättely) Tth:n toiminnasta edustaa laajemminkin lääkäriliiton näkemystä eikä vaan esittäjänsä omaa kantaa. Tällöin on vaikea nähdä lääkäriliittoa kovin vakuuttavana edunvalvojana omalle spesialiteetille. Jos oma erikoisala on liitossa tällaisessa lapsipuolen asemassa, alkavat liiton vuosimaksut tuntua aika turhilta maksaa. Veronmaksajana taasen pelkään että Sotea ei tule, koska siihen kansakunnalla ei ole varaa. Ja soten kaatumiseen yksi varmoista tavoista on ajaa se väkisin ja keskeneräisenä läpi ja huomata sen kaatuvan omaan hankaluuteensa. Eli: aikalisä tämän soten ja erityisesti valinnanvapauden kanssa jotta se saadaan suunniteltua valmiiksi!!

  • raiket 06. 04. 2017 11:01

    Miten on mahdollista, että meillä on ympäri maailmaa kiitelty erikoissairaanhoito, vaikka se on >90 %:sti julkisesti tuotettua? Perusterveydenhuolto on kuralla, koska päättäjät (kunnat) ovat 90-luvulta lähtien tinkineet siitä mieluummin kuin erikoissairaanhoidosta. Suurin osa päättäjistä kun on saanut pth-palvelunsa työsuhde-etuna.

  • Heikki Pälve 07. 04. 2017 13:52

    Hyvä nimimerkki TTL: Suomessa on jo vuosia syyllistetty lääkäreitä ja Lääkäriliittoa 'lääkäripulasta'. Muutama vuosi sitten sen pohjalta päätettiin taas nostaa koulutusmääriä 25% (!). Opettajien määriä ei ole nostettu yliopistojen säästötoimien keskellä. Olemme selvittäneet paljonko meillä on yksityislääkäreitä ja työterveyslääkäreitä, jotka hoitavat työssään perusterveydenhoidon potilaita. Se ei tarkoita, että kaikki nämä 2.000 olisivat halukkaita tai muiden (kuten työterveyshuollon vastuiden takia) syiden vuoksi mahdollisuudessa ottaa vastaan muita potilaita. Mutta jos mahdollisuus siihen annetaan (potilaan valinnan mahdollisuuksien lisäämisen myötä), on kai aika ilmeistä, että näinkin tapahtuu. Tämä olisi siis mahdollisuus paitsi potilaalle myös usealle lääkärille - ei pakko kummalekaan.Tällöin julkinen tarjonta siis välittömästi lisääntyy. Eikä puhe 'lääkäripulasta' ole enää relevanttia. Kyllä liitossa tietoa työterveyshuollon toiminnasta on - ihan hallitustasoa myöten.