Valinnanvapaus – mistä on kyse?

Heikki Pälve

Koko uudistuksen keskeinen tarkoitus on, että perusterveydenhoito toimisi tehokkaasti, jolloin ihmisten ”vuoto” turhiin päivystyskäynteihin ja sitä kautta myös erikoissairaanhoitoon vähenisi. Tällöin saadaan samalla rahalla enemmän ja potilas hoidetaan siellä, minne hän kuuluukin.


Torstain 4.5. Ylen A-talk keskittyi valinnanvapauteen, mutta kovin selväksi se ei siinä tullut. Mistä siis oikein on kyse?

Jo 1990-luvulla oli ilmeistä, että kansalaisen oli hyvin vaikea saada hänelle perustus- ja potilaslaissa määrättyjä tarpeellisia terveyspalveluja. Tämän vuoksi Lääkäriliiton silloinen puheenjohtaja Kale Juva vaati maahan hoitotakuulakia. Se tulikin vuonna 2004 ja auttoi erityisesti pitkien operatiivisten jonojen lyhentämiseen.

A-talkissa puhuttiin oikeista kannustimista. Kunnalla ei ole ollut kannusteita tarjota perusterveydenhuollon lääkäripalveluita sen enempää helposti kuin nopeasti. Potilaan on vaikea saada yhteyttä aikaa varatessaan ja odotusajat ovat poikkeuksellisen pitkät.

Luonnollisesti näin on, kun vuodesta 1995 vuoteen 2010 terveyskeskuslääkäreiden määrä ei noussut käytännössä lainkaan, kuten ohjelmassa todettiin. Näin kunta on voinut säästää terveysmenoissaan.

Palvelukysyntä on pakostakin ohjautunut muualle, missä kunta ei ole maksumiehenä. Ei ole syytä ihmetellä, miksi tuona aikana työterveys- ja yksityislääkäreiden määrä on noussut 50 prosenttia. Samaan aikaan erikoissairaanhoidossa lääkärimäärä on noussut 23 prosenttia, mikä oli vastaavan ajan lääkärimäärän kokonaiskehitys.

Terveyskeskuksen lääkäreiden työkuorman valitus ei ole kantautunut kunnan päättäjille.

Ei ole haluttu vastata kysynnän kasvuun, koska kannuste on ollut ohjata potilaita muiden palvelutuottajien luo.

Hoitotakuulaki puri operatiivisen toiminnan tarkoitukselliseen aliresursointiin.  Valinnanvapauden on tarkoitus purra perusterveydenhuollon – ja muiden tarpeellisten lähipalveluiden – tarkoitukselliseen aliresursointiin.

Maakunta julkisena toimijana määrittää, mikä on palvelun laadullinen ja määrällinen taso sekä siitä maksettava korvaus tuottajalle. Jos julkinen tuottaja (jatkossa sote-keskus) ei kykene sitä tuottamaan, voi myös yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja tarjota palveluitaan samoilla reunaehdoilla. Valinta on kansalaisen.

Aliresursoinnilla ei voi enää ohjata kansalaisia pois heille laissa turvatusta julkisesta palvelusta. Palvelu on julkinen, vaikka sen tuottaja olisikin yksityinen. Palveluita ei ole markkinaehtoistettu eikä yksityistetty.

Tästä seuraa luonnollisesti lisää kustannuksia julkisen perusterveydenhuollon avopalveluiden toteutukseen. Sote-keskusten palveluiden osuus vajaasta 20 miljardin sotesta on 2,5 miljardin luokkaa. Iso raha pyörii maakunnan omassa liikelaitoksessa, jossa on muun muassa erikoissairaanhoito (15,7 miljardia).

Koko uudistuksen keskeinen tarkoitus onkin, että perusterveydenhoito toimisi tehokkaasti, jolloin ihmisten ”vuoto” turhiin päivystyskäynteihin ja sitä kautta myös erikoissairaanhoitoon vähenisi. Tällöin saadaan samalla rahalla enemmän ja potilas hoidetaan siellä, minne hän kuuluukin.

A-talkissa todettiin, että meillä on valinnanvapaus perusterveydenhuollossa jo nyt. Näin onkin; terveyskeskuksen saa valita. Esimerkkinä kerrottiin, että vantaalainen voi valita Sipoon terveyskeskuksen, koska siellä jonot on lyhyemmät. Tai ainakin ne oli, todettiin hetkeä myöhemmin.

Tällainen ei ole modernia valinnanvapautta, koska siinä joutuu joko lähtemään hankalan matkan taakse tai kärvistelemään jonossa. Nyt valmisteilla oleva uudistus toisi varmasti vantaalaiselle mahdollisuuden löytää uuden tuottajan myös kotinsa läheltä.

Kiuruveden kunnanlääkärit Oy osoittaa, että mahdollistamalla uusia toimintamalleja niitä voi syntyä myös maaseudulle. Potilas on tervetullut – eikä se voi olla vaikuttamatta hoidon saantiin ja resurssien nopeaan allokoimiseen niitä tarvittaessa.

Koko sote on valtavan iso ja monimutkainen. Iso kuva (järjestäjä ja tuottaja erotetaan, erikoissairaanhoitoa keskitetään, tuottajia houkutellaan lähipalveluihin, iso demokraattisesti valittu ja johdettu järjestäjä) on oikein.

Maakunnille jää paljon isompia ja pienempiä käytännön asioita ratkaistavaksi. Mutta niin pitääkin. Olisi vaarallista yrittää ratkaista ne lakisääteisesti Helsingissä. Julkisella toimijalla on järkeä maakunnissakin, mutta ennen kaikkea sillä on enemmän aluetuntemusta, mikä paremmin takaa lopputuloksen.

Nyt on kovasti peloteltu näillä mahdollisilla uudistukseen liittyvillä ongelmilla. Sen ei tule antaa hämärtää isoa kuvaa. Käytännön ongelmia pitääkin ratkoa puitelakien mukaan alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla eikä kaikkia vastauksia voi vielä olla.

On toivottavaa, että uudistus nyt viedään toteutukseen.

On toivottavaa, että järjestäjä on aktiivinen seuratessaan toteutusta sen alkuvaiheessa ja kykeneväinen tekemään korjaavia toimia.

Nykyisen järjestelmän ongelma on ollut, että kunnat eivät ole olleet aktiivisia korjaamaan havaittuja virheitä. Kannustimet eivät ole olleet kunnossa. Siitä ovat kärsineet niin potilaat kuin lääkäritkin.

Valinnanvapauden ansiosta potilaan ei ole pakko jäädä kärsimään, jos tuottaja ei ole valmis korjaamaan havaittuja virheitä.  Se tuo toivoa myös lääkäreiden oman työn hallintaan.

Muutos tuo aina paljon uusia ratkottavia ongelmia eteemme. Iso kuva on kuitenkin perusteltu.

Keskustele

Keskustelu

  • Kai von Kansi 06. 05. 2017 14:45

    Jos sote-keskuksesta tulee erikoissairaanhoidon portinvartija, niin mikä on sote-keskusten ulkopuolella toimivien ammatinharjoittajalääkäreiden rooli? Kielletäänkö heiltä läheteoikeus, jotta sote-keskus voisi toteuttaa suunniteltua rooliaan erikoissairaanhoidon tulppana. Potilaan ja erikoissairaanhoidon edessä olisi silloin rikkoutumaton muuri nimeltään sote-keskus. Siellä ulkomaisen pääomasijoittajan palveluksessa olevaa yleislääkäriä sakotettaisiin lähetteistä.

  • PKos1 06. 05. 2017 15:54

    Soten vaarana on hallitsematon hoidon saaminen julkiselta puolelta. Yksityiset lääkäriasemat ovat iskeneet kapulaa ja keinona on mm. työterveyslääkärien-,ja muun hoidon siirto näille. On oltava varmuus,mikä valinnan vapaus on,miten se toteutetaan? Mikä on potilaan etu,haitta,miten pääsy vastaanotolle pääsee nopeasti. Lähete erikoissairaanhoitoon,sen saatavuus,hoidon tavoitettavuus sekä sairaanhoidon,avun nopeus,siinä aluksi ajatuksia. Nyt sote-soppa on sekaisin,eikä yksikään taho ota vastuuta,vaan tilannehan pahenee.

  • Joht.lääk.emer. 09. 05. 2017 14:39

    Hyvä blogi. Numeroita ja taustoja, jotka eivät ole olleet yleisessä tiedossa. Kaiken pahan alku oli valtionosuusuudistus 1990-luvun alussa. Ei ollut enää korvamerkittyä rahaa terveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoito pystyi perustelemaan paremmin resurssitarpeensa. Perusterveydenhuolto ei lähempänä kuntapäättäjiä ei saanut uusia resursseja. Valinnanvapausmallissa on vaikea uskoa, etteivätkö kustannukset nouse, kun perusterveydenhuollon voimavarat kasvavat. On myös vaikea uskoa, etteivätkö varsinkaan yksityiset palvelujentuottajat siirtäisi hoitovastuuta "turhaan" erikoissairaanhoidolle. Pallottelu jatkuu. Eivätkä raja-aidat kaadu, kun palvelujentuottajien määrä kasvaa. Järkevä yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken vaikeutuu entisestään.

  • Pisara 09. 05. 2017 17:14

    Lääkärien ammatillista itsemääräämisoikeutta potilaiden vastaavan kustannuksella on jatkuvasti heikennetty alkaen vuodesta 1963, jolloin kutsumustani noudattaen aloitin opinnot. Varsinainen murskaisku tapahtuu 1.4.72. Sitä tulkitsivat jotkut sairaanhoitajat " torjuntavoitoksi", mutta montaa vuotta eu mennyt kun KTL/ KSVkuntapuolen suur- valehtelija kikki aiemmat lupaukset ja edut. Jäljelle jäi harmaus ja VES- leipä vedellä. Kunnes valtakunnallinen stalinistien + kapitalistien epäpyhä allianssi potkaisi ee- työterveyteen vauhtia ja salli työth: lle myös sairaanhoidon! Modernit asemat kiilsivät ja vetivät 70- luvulla hyviä yleislääkäreitä kuin YVE- laki terveitä eläkkeelle 80- luvulla. Politiikkaa. Nyt tehdään taas terveyspolitiikkaa maakunnat edellä. Onkohan mistään virheistä opittu mitään?

  • kettra-2 09. 05. 2017 17:33

    Heikin pääsanoma on: kunnallisessa perusterveydenhuollossa "Ei ole haluttu vastata kysynnän kasvuun, koska kannuste on ollut ohjata potilaita muiden palvelutuottajien luo." Tämä asia olisi korjattu, jos olisi nyt vain yhdistetty perus- ja erikoissairaanhoito. Yleislääketiede olisi näin voitu nostaa muiden erikoisalojen rinnalle, ja unohtaa keinotekoiset käsitteet perus- ja erikoissairaanhoito. Tämän jälkeen olisi tarvittaessa voitu jatkaa sote-prosessia poliitikkojen haluamaan suuntaan.

  • TK-lääk 10. 05. 2017 12:46

    Täysin samaa mieltä kettra-2:n kanssa. Eikö maakuntauudistus riittäisi siihen että PTH:n rahoitus paranisi? Varmasti on ESH-puolenkin etu jatkossa että PTH toimii, luulisi että rahansiirtoa tulisi automaattisesti. Kokonaiskustannukset tulisivat varmasti halvemmaksi näin. En ymmärrä ollenkaan miksi täytyy tähän valinnanvapauteen lähteä. Hyvin monimutkaista, raha alkaa väistämättä ohjaamaan toimintaa, vaatii paljon valvontaakin ja tulee aivan varmasti kalliimmaksi kun hoitoketjut pirstoutuvat entisestään.