Tulevaisuuden isäntänä tietotekniikka, renkinä lääkäri?

Minna Kaarisalo

Digitalisaation väistämättömyys lähes kaikilla aloilla on ilmeistä. Soten tulevat potentiaaliset kustannussäästöt laitetaan pitkälti keinoälyn varaan. Sain Turun terveyspoliittisessa aluevaliokunnassa itse nähdä demonstraation virtuaalitekniikasta ja vaikutuin näkemästäni.


Digitalisaatio tuntuu olevan muotisana ja sen tuomia uhkia ja mahdollisuuksia pohditaan päivittäin tiedotusvälineissä. Informaatioähkyäkin aiheesta ilmenee. ”Kun kuulen sanan digitalisaatio, poistan aseesta varmistimen” alkaa olla joidenkin tunnelma. Korvat sulkeutuvat, kun uutta esitetään. Uuden tavan ei katsota koskevan itseä. Esimerkkinä uuden vastustuksesta mainittakoon joidenkin lääkäreiden kommentit keskustelupalstallamme Fimnetissä koskien sähköisen reseptin yksityiskäyttöön mahdollistavaa Kelainta.

Ammatinvalintaa pohtivat seuraavat ennusteita, mitkä ammatit tulevaisuudessa todennäköisesti poistuvat. Tulevaisuuden vihreinä oksina on melko eksoottisen kuuloisia ammattinimikkeitä: kärsivällistäjä, inspiraattori, ekopoliisi, datasieppari, muutosajuri, inhimillistäjä, syrjäytymisenehkäisijä ja sosiaalisen kimmoisuuden opettaja. Peruskoulun opetusohjelmassa on huomioitu koodaaminen. Ennustetaan onneksi, että jatkossakin terveydenhuollon ammatti takaa leivän.

Mutta vaikka leipä olisi taattu, varmasti muuttuu tapa harjoittaa ammattia. Lääkäriliittokin pohtii aihetta Lääkäri 2030-hankkeessaan. Tiedon määrä lisääntyy sellaista vauhtia, että ihmisaivot eivät sitä yksinkertaisesti pysty prosessoimaan. IBM:n tutkimuksen mukaan vuonna 2020 pelkästään terveydenhuollon dataa on 200 kertaa niin paljon kuin älykkäimmätkään ihmisaivot pystyvät käsittelemään. Kauaksi jäävät ne ajat, kun Pharmaca oli ohuehko kirja, jonka pystyi omaksumaan. Datan suodattaminen ja analysointi keinoälyn avustamana tulee siis välttämättömäksi.

Kollega Joel Hollmen järjesti Turun terveyspoliittiselle aluevaliokunnalle demon virtuaalitekniikan hyödyntämisestä. Astellessani virtuaalimaailmassa thoraxin sisällä katsomassa eri kulmista sydämen rakenteita ja kaikkea muuta siinä ympärillä, mahdollisuudet avautuivat konkreettisesti. Anatomian opiskelu on nykyään jotain aivan muuta kuin Netterin kirjat ja monistekopiot minun aikanani. Myös mahdollisuudet hyödyntää tekniikkaa esim. pelkopotilaiden kuntoutukseen ovat huikeat: virtuaalilentokoneen kyydille altistuminen poistanee lentopelon turvallisesti.

Helsingin Sanomat otsikoi 14.9. ”Robotti voi olla ihmistä parempi esimies”. Jos robotin katsotaan kykenevän korvaamaan keskiportaan pomon, on ajan kysymys, kun sanotaan robotin korvaavan lääkärin. Robotit ovat jo kuulemma kykeneviä tunteisiin ja empatiaan, ainakin japanilainen Pepper-robotti on ohjelmoitu hakemaan vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Onko tulevaisuuden terapeutti Pepper, joka ”ymmärtää” ihmisen tunnetiloja? Pepperin pinna ei pala koskaan, se osaa myös neuvoa ja esittää lisäkysymyksiä. Miltä ajatus sinusta kuulostaa? Näitä ja muita tulevaisuuden haasteita pohditaan myös liiton paikallisissa aluevaliokunnissa. Haku valiokuntiin uudelle kaudelle 2017-2018 alkaa lokakuun lopussa – ohjeita on tulossa ensi viikolla. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Keskustele

Keskustelu

  • ET 20. 10. 2016 20:18

    Terapiasta ja keskustelusta en tiedä, mutta kaikenlaisessa tilastollisessa päättelyssä ja oppimisessa häviämme heti. Yksi mahtava uutinen lääketieteellisen tekoälyn alueella on ollut se, että Googlen DeepMind on sanonut keskittyvänsä tiiviisti lääketieteeseen. Niin kuin alueella on sanottu, algoritmit ovat raketteja ja data on niiden polttoainetta. Raketit ovat jo melkoisen hyviä, mutta paljoa *hyvää* polttoainetta ei välttämättä niinkään ole. Potilaskokemuksen laajasti kattavan täsmällisen datan rutiini kerääminen olisi varmaan terveydenhuollon osa tässä pelattavana, sen lisäksi, että nykyinen lääketieteellinen tietämys voitaisiin muuntaa kirjoja, synopseja ja nykyisen mallisia hoitosuosituksia älykkäämmiksi järjestelmiksi. Tätä kehitystä on sekä mahtavaa että yleisen keinoälyn osalta ajoittain pelottavaa seurata.