Sote-uudistus tarvitaan, vaikka tämä sote kaatui

Kati Myllymäki

Tämä sote kaatui, mutta palveluiden uudistamisen tarve ei ole kadonnut mihinkään.


Syyllisten etsimisen sijaan on nyt ripeästi lähdettävä uudelleen liikkeelle. Maakunnissa tehtyä sote-valmistelutyötä tulee jatkaa ja sen rahoitus on turvattava.

Paikallisia ja alueellisia ratkaisuja kiinteistöistä ja palvelujen ulkoistamisesta ei pitäisi tehdä, ennen kuin nähdään miten eduskuntavaalien jälkeen päästään uudelleen liikkeelle.

Peruspalveluihin ja ehkäisevään työhön on panostettava. Sote-uudistusta ei saa paketoida muiden sektorien uudistamiseen, jotta päästäisiin eteenpäin.

Keskimääräinen suomalainen kunta on edelleenkin liian pieni ja heikko kantamaan sote-palveluiden järjestämisvastuuta. Lääkäriliiton mielestä 18 maakuntatason järjestäjää olisi ollut hyvä askel eteenpäin. Nyt kannattaa uudelleen arvioida myös viiden järjestäjän malli.

Keskustele

Keskustelu

  • Pragmatix 12. 03. 2019 07:29

    Pärnänen totesi taannoin, ettei Sote kaadu isossa salissa. No ei kaatunut. Kun tätä on nyt yritetty suomalaisten puolueiden toimesta näinkin kauan, kannattaisikohan päätöksenteko ulkoistaa. Vaikka tanskalaisille.

  • Heikki Pärnänen 12. 03. 2019 09:17

    No niin totesin - koska uskoin sen kaatuvan ennen suureen saliin pääsyä. En ole uskonut tämän sote-maku-uudistuksen toteutumismahdollisuuksiin enää 1.6.2018 jälkeen, perustuslakivaliokunnan jätettyä tuolloin lausuntonsa hallituksen uudesta valinnanvapauslakiesityksestä.

  • Themis 19. 03. 2019 08:59

    Jokainen tietää että komitean/valiokunnan työssä tärkein henkilö on puheenjohtaja, tulos on hänen vastuullaan. Jos sote-valiokuntaa johtaa sosialisti ja perustuslakivaliokuntaa kommunisti, tuskin heillä on jatkossakaan isoa intressiä pyrkiä tekemään muutoksia demareitten vuosikymmenien aikaisen terveyshallinto-värisuoransa aikana luotuun sosialistiseen systeemiin. Varsinkin kun em. sosialistisen systeemin hyvyyttä ja kaikuja toistetaan demari-"asiantuntijoitten" lausunnoissa (linden, kekomäki ym). Hehän uskovat edelleen, että sosialismi toimii sairaanhoidossa vaikka muualla ei toimisikaan. Heillehän on tärkeintä, että jos systeemi ei kunnolla toimi siitä kärsivät kaikki - tasa-arvon nimissä.

  • Raisopos 19. 03. 2019 11:35

    Muut paitsi kokoomus näyttävät tulevan maakuntamallin taakse. Suomeen tarvitaan demokraattinen aluetason hallinto. Riittää myös ihan hyvin, että maakunnat käyttävät yksityisiä tuottajia vain tarvelähtöisesti. Kokoomus näyttää jäävän yksin "valinnanvapautensa" kanssa. Hyvä niin! Kuntapohjaista mallia ei kukaan muu edes kehtaa mainita. Se on tullut tiensä päähän.

  • Pirjo 19. 03. 2019 13:01

    Knsanterveyslaki tuli voimaan 1972, silloin tulivat terveyskeskukset. 80-luvulla ne olivat täynnä nuoria innokkaita lääkäreitä ja terveyskeskustöihin oli vaikea päästä jopa Etelä-Pohjanmaalla. Mitä sitten tapahtui? Lääkintöhallitus ja sitä myöten korvamerkityt rahat hävisivät. kunnat alkoivat rakennella jäähalleja ja terveydenhoidosta alettiin säästää. Kahdella viimeisimmällä hallituskaudella kuntien valtionapua on leikattu samalla kun kuntien tehtäviä on lisätty. Näin ollen valtiovalta on itse syyllinen peruterveydenhuollon kriisiin. Tilanteen korjaaminen ei nähdäkseni vaadi uutta lainsäädäntöä, mutta kylläkin rahaa ( joka sitten säästyisi erikoissairaanhoidosta.) En jaksa käsittää mitenkä liittämällä yhteen köyhiä kuntia maakunniksi saataisiin jotenkin leveämmät hartiat. Maakunnilla ei olisi edes verotusoikeutta, joten vain säästämällä lisää saadaan niitä hartijoita.Nykyisissä pakkoliitoskunnissa säästöt on saatu aikaan palveluita karsimalla. Siitähän hoidon saatavuus ja yhdenvertaisuus taas paranisi kun terveyskeskusvastaanotto on 100 kilometrin päässä, kun se nyt liitoskunnassa on 40 kilometrin päässä, kuten äitiysneuvolakin. Pannaan Hesalaiset menemään neuvolaan Keravalle. Sinne pääsee edes junalla, maakunnissa yhä useammin ainoa kulkuneuvo on oma auto tai KELA-taksi, jolloin oma vastuu on 25e suuntansa. Hups, neuvolassa käynti maksaa 50e joka kerta. Saattaa vähentää neuvolakäyntejä.