Seksuaalikasvatus ja ehkäisy vähentävät raskaudenkeskeytyksiä

Naisen oikeus aborttiin on noussut jälleen esiin, tällä kertaa ulkoministeri Timo Soinin kirjoituksen johdosta.

Elämä on pyhä ja vauvat ovat ihania. Valitettavasti elämä ei kulje niin kuin Strömsössä; monen tytön ja naisen arkitodellisuus on todella kaukana paratiisista ja ihanneoloista. Ja vaikka eläisikin lähes paratiisissa, tapahtuu asioita, joita ei toivo. Niin Suomessa kuin globaalisti.

Raskauden tarkoituksellinen keskeyttäminen on vaikea asia niin naiselle itselleen kuin myös lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle. Ei se ole ammattilaiselle mikään toivetoimenpide sen enempää kuin naiselle itselleen. Kun keskusteluun liitetään uskonnot ja vakaumukselliset näkökohdat, niin keskustelu tuppaa muuttumaan ohihuuteluksi ja yhden ainoan totuuden omimiseksi.

Suomen lain mukaan abortin saa pyytämällä raskausviikolle 12 saakka. Tämän jälkeen tehtävälle raskaudenkeskeytykselle pitää olla painavat syyt; äidin hengenvaara, lapsen vakava epämuodostuma tms.

Raskaudenkeskeytysten määrä on laskusuunnassa.

Vaikka lain voi tulkita maailmalaajuisesti olevan väljä, on raskaudenkeskeytysten määrä ollut laskusuunnassa. Abortteja tehtiin vuonna 2017 vähiten vuosikymmeniin (THL) eli 8,2 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohti. Kokonaislukumäärä oli 9360 keskeytystä.

Ennen vuoden 1970 lakimuutosta epätoivoiset omayritykset ja puoskarointi olivat monelle naiselle ainoa keino ei-toivotun raskauden hoitamiseksi. Näin on edelleen monessa maassa.

Lääkärinä tiedän ja tunnen puoskaroinnin valitettavat seuraukset; pysyvä hedelmättömyys, vaikeat verenvuodot ja tulehdukset, jopa kuolemantapaukset. En voi kuvitellakaan näiden epätoivoisten naisten kipua ja kärsimystä. Enkä voisi kuvitellakaan, että vaatisin paluuta siihen virkkuukoukkujen ja teräshenkareiden aikaan oman henkilökohtaisen vakaumukseni paapomiseksi.

Paluuta virkkuukoukkujen ja teräshenkareiden aikaan ei ole.

Lääkärin pitää noudattaa Suomen lakia, kunnioittaa potilaan valintoja ja pyrkiä varmistamaan potilaan hyvinvointi ja terveys. Lääkärillä on oikeus toimia vakaumuksensa mukaisesti, mutta tämä ei kuitenkaan saa vaarantaa potilaan oikeutta saada tarvitsemaansa hoitoa, ehkäisyä tai raskauden keskeytystä.

Paras tapa vähentää raskaudenkeskeytyksiä ei suinkaan ole aborttien vaikeuttaminen vaan seksuaalikasvatuksen ja ehkäisyn saatavuuden helpottaminen. Muutamat kunnat tarjoavat jo nuorille maksutonta ehkäisyä – aivan erinomaisilla, toivotunlaisilla tuloksilla.

Elämän pyhyyden kunnioittamista on myös se, että suojelee tyttöjä ja naisia puoskarien tekemiltä raskaudenkeskeytyksiltä.

Takaisin