s

Sähköisen lääkemääräyksen hyödyt

E-resepti on tuonut tulleessaan paljon hyötyjä, mutta käyttökokemuksien myötä myös järjestelmän rajoitteetkin ovat tulleet selkeästi esille

E-resepti on mahdoton väärentää.  Tämä on iso etu. Etenkin jos voitaisiin siirtyä maailmaan, jossa paperinen lääkemääräys (eli mahdollisuus väärentää resepti) kokonaan poistuisi. Porsaanreikä väärentäjille kuitenkin jää, kun pelkkään e-reseptiin siirtyminen ei ole mahdollista pelkästään tietoteknisten ratkaisujen epäluotettavuuden takia.

Reseptikeskuksesta lääkäri näkee lääkettä määrätessään potilaan viime aikaiset reseptit. Tässä on selkeä parannus aiempaan paperiseen toimintamalliin. Toki tässäkin on omat rajoituksensa. Lääkäri ei voi minkään potilaan osalta 100 % luottaa että reseptikeskuksen tiedot ovat kattavat, kokonaislääkitys täytyy aina erikseen varmistaa. Potilas voi kieltää yksittäisen lääkemääräysten näkymisen ilman, että tästä välittyisi mitään tietoa lääkärille. Toisekseen reseptikeskuksen arkisto on yhtä kätevä kuin potilaan tuoma nippu vanhoja lääkemääräyksiä. Mitä paksumpi nippu on, sitä hankalampi siitä on ajantasainen kokonaislääkitys hahmottaa. Toki tiedon saatavuus perinteisestä paperimaailmasta joka tapauksessa huomattavasti paranee.

PKV-lääkkeiden osalta tilanne on selvä. PKV-lääkettä määrätessä kaikki aiemmat PKV-lääkemääräykset näkyvät lääkärille kielloista huolimatta. Tämä lienee e-reseptijärjestelmän vakuuttavin etu. PKV-lääkkeiden ”shoppailu” useilta lääkäreiltä tulee mahdottomaksi.

Reseptit ovat aina tallessa eikä potilaan tarvitse muistaa ottaa lääkemääräyksiä mukaan hakiessaan lääkkeen apteekista tai käydessään terveydenhuollossa. Tämä helpottaa potilasta. Haasteena on odotettua yleisemmät reseptikeskuksen käyttökatkokset. Näitä ei voida ennakoida, ja siksi olisikin hyvä ,että potilaalla olisi apteekissa aina mukana kuitenkin paperinen potilasohje ja lääkärille mennessään tieto käyttämistään lääkkeistä.

Valtionhallinto on pyrkinyt viestittämään, että kaikki lääkemääräykset olisivat vuoden 2017 alusta sähköisiä. Tämä on utopiaa, kun on huomattu sähköisten järjestelmien ongelmatilanteiden tiheys. Paperinen lääkemääräys tulee säilymään sähköisen rinnalla vielä pitkään. Lisäksi e-reseptin laatiminen on kömpelöä, jos lääkäri ei ole työpisteellään. Mobiilivarmenteella e-reseptejä voi tehdä vasta joskus myöhemmin tulevaisuudessa. Mahdotonta e-reseptin teko on tilanteissa, joissa ei ole internetyhteyttä käytettävissä.

Ovatko hyödyt suurempia kuin järjestelmän kustannukset? Toivotaan näin. Järjestelmän rakentamiseen on investoitu mittavasti resursseja, niin reseptikeskuksen kehittämiseksi kuin potilastietojärjestelmien päivittämiseksi. Näitä tehtyjä investointia meidän on syytä hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Järjestelmän käyttökustannusten kattaminen tulee palveluiden tuottajien, kuntien, yritysten ja lääkäreiden harteille. Niin suorat käyttökustannukset kuin epäsuoratkin (esim. menetetty työaika e-reseptin ongelmatilanteissa). Käyttökustannukset tulee toki olla kohtuulliset suhteessa järjestelmästä saataviin hyötyihin.

Sähköiseen lääkemääräykseen siirtyminen on hyvä renki, mutta huono isäntä. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöä ei tule laajentaa tavalla, joka haittaa tai jopa estää potilaiden hoitamisen.

Takaisin