Potilaan vahvistuva rooli - vanha trendi, uudet muodot

Potilaiden roolin vahvistuminen on yksi merkittävimmistä terveydenhuollon viime vuosikymmenten muutostrendeistä. Potilas on muuttunut objektista subjektiksi, joka osallistuu aktiivisesti omaan hoitoon.

Potilaiden roolin vahvistuminen ei rajoitu pelkästään yksilötasolle, vaan myös järjestelmätasolla potilaista on tullut entistä aktiivisempia toimijoita esimerkiksi potilasjärjestöjen kautta. Juuri nyt niin ajankohtainen potilaiden valinnanvapauskin nojaa siihen, että potilaiden aktiivisuus kanavoidaan järjestelmän muutosvoimaksi.

Lainsäädännöllisesti merkittävin virstanpylväs lienee tässä kehityksessä potilaslain säätäminen 1990-luvun alussa. Lailla parannettiin potilaan oikeuksia ja asemaa esimerkiksi linjaamalla että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

Merkittävin tekninen innovaatio potilaan aseman vahvistamisessa oli internetin syntyminen 1990-luvulla. Tämä mahdollisti potilaille aivan uudella tavalla laadukkaan lääketieteellisen tiedon saatavuuden ja vertaisryhmien syntymisen. Suomessa edelläkävijä laadukkaan tiedon tuottamisessa on ollut Duodecimin ylläpitämä Terveyskirjasto. Seuraava iso askel on ollut kansallisen potilastiedon arkiston rakentaminen, jota kautta potilaat pääsevät omiin potilastietoihin käsiksi huomattavasti aiempaa helpommin.

Seuraavan teknisen kehityksen aallon ovat tuomassa älypuhelimet ja siihen liitettävät erilaiset anturit. Lääketieteellisen tiedon ja terveydenhuollon tuottaman potilastiedon rinnalle tulee aivan uusi tiedon luokka: potilaan itsensä tuottama omaa terveyttä koskeva tieto. Lienee niin, että tästä megatrendistä on käsillä vasta kehityksen alkuvaiheet. Sama tilanne on geenitiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä.

Potilaan käytettävissä olevan tiedon määrä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti.

Potilaan käytettävissä olevan tiedon määrä tulee siis kasvamaan räjähdysmäisesti. Miten potilas pystyy tätä kaikkea hyödyntämään? Tähän odotetaan ratkaisua tekoälystä, joka toimisi potilaan tukena tiedon tulkitsemisessa. Tiedon määrä tulee olemaan niin valtaisa, että sen hyödyntämisessä maallikko on kyllä suurien haasteiden edessä ilman uusia apuvälineitä.

Haasteitakin kehityksessä on. Miten tunnistaa laadukkaat lääketieteellisen tiedon lähteet, laadukkaat mittauslaitteet, ja erityisesti laadukkaat tietoa tulkitsevat sovellukset? Kuinka saadaan koko väestö hyödyntämään näitä mahdollisuuksia, jotta kehitys ei johda terveyserojen kasvuun? Suuret rahat houkuttelevat paikalle toki myös huijareita ja muita toimijoita joiden ensisijainen päämäärä ei ole terveyshyödyn tuottaminen.

Hurjimmat visionäärit ennakoivat, että kaikessa tässä on kyse 2020-luvulla tapahtuvasta potilaiden vallankumouksesta, jossa potilaat kaappaavat vallan terveydenhuollon ammattilaisilta.

Hurjimmat visionäärit ennakoivat, että kaikessa tässä on kyse 2020-luvulla tapahtuvasta potilaiden vallankumouksesta, jossa potilaat kaappaavat vallan terveydenhuollon ammattilaisilta. Sen jälkeen potilas itse tekisivät diagnoosin, päättäisivät hoidosta ja toteuttaisivat hoidon sekä sen seurannan.

Vaikka nyt ei ihan tällaista vallankumousta tulisikaan, tulee tämä vuosikymmeniä jatkunut kehitys jatkumaan myös tulevaisuudessa ja muuttamaan terveydenhuoltoa peruuttamattomalla tavalla. Tämä vaatii muutokseen sopeutumista myös ammattikunnaltamme.

Tulevaisuuden potilaista keskustellaan myös Lääkäriliiton ja DRA Consulting Oy:n järjestämässä ÄLY-seminaarissa 18.3.2019.
Ohjelma ja ilmoittautuminen

Takaisin