Polkee polkee, jaksaa jaksaa

Johanna Rellman

Lääkärikunta kokee 2020-luvulla merkittävän nuorennuskuurin, kun tiedekunnista rynnistää työelämään ja erikoistumaan noin 700 lisensiaattia vuosittain. Huolta on kannettu siitä, löytävätkö kaikki töitä. Enemmän pitäisi kuitenkin miettiä sitä, miten pystymme siirtämään nuorille sen tietotaidon, joka terveydenhuoltojärjestelmästämme poistuu, kun joka vuosi noin 500 kokenutta kollegaa eläköityy.


Sairaaloissa ja sote-keskuksissa vietetään tulevina vuosina eläkejuhlia tiuhaan tahtiin, kun puolet lastenlääkäreistä ja jopa 70 prosenttia keuhkolääkäreistä ja fysiatreista siirtyy hoitamaan puutarhaa ja lapsenlapsia.

Lääkärikunta tulee siis kokemaan 2020-luvulla merkittävän nuorennuskuurin, kun tiedekunnista rynnistää työelämään ja erikoistumaan noin 700 lisensiaattia vuosittain. Huolta on kannettu siitä, löytävätkö kaikki töitä, kun mukaan lasketaan useita kymmeniä ulkomailta koulutuksensa hankkineita.

Enemmän pitäisi kuitenkin miettiä sitä, miten pystymme siirtämään nuorille sen tietotaidon, joka terveydenhuoltojärjestelmästämme poistuu, kun joka vuosi noin 500 kokenutta kollegaa eläköityy. Pahimman kauhuskenaarion mukaan liian suurissa pienryhmissä tällä hetkellä koulutettavat lääkärit joutuvat tulevaisuudessa erikoistumaan ilman riittävää senioriohjausta.

 Kauhuskenaarion mukaan liian suurissa pienryhmissä koulutettavat lääkärit joutuvat tulevaisuudessa erikoistumaan ilman riittävää senioriohjausta.

Erikoislääkärikoulutuksen määrällistä ohjaamista varten on tehty selvitys tämänhetkisestä lääkäritilanteesta ja erikoisalakohtaisesta erikoislääkärien- ja erikoishammaslääkärien koulutustarpeesta vuoteen 2030.

Työikäisten erikoislääkärien määrä on kasvanut 2000-luvulla yli 20 prosenttia ja erikoislääkäritutkintoja on suoritettu noin 530 vuosittain. 2020-luvulla erikoislääkärimäärän kasvu tulee kuitenkin kiihtyvän eläköitymisen vuoksi selvästi hidastumaan.

Lääkärien työpanokseen vaikuttaa myös alan naisvaltaistuminen ja osa-aikatyön yleistyminen. Moni ylilääkäri onkin lakonisesti todennut, että eläkkeelle jäävän työjuhdan tilalle on palkattava kaksi nuorempaa kollegaa – elämää on sairaalan seinien ulkopuolellakin.

Lähes kaikki nuoret lääkärit suunnittelevat erikoistuvansa, mutta Lääkäriliiton pitkäaikaisen seurannan perusteella noin 80 prosenttia toteuttaa aikeensa. Hämmästyttävää kyllä, tähän asti erikoislääkärikoulutusta ei ole suuresta suosiostaan huolimatta ohjattu ja se on johtanut tilanteeseen, jossa osa erikoisaloista (mm. monet kirurgiset alat) kasvaa voimakkaasti, mutta osalla konservatiivisista ja psykiatrisista aloista lääkärimäärä uhkaa vähentyä nykyisestä jopa kolmanneksen. Pula-alojen koulutuksen lisäämisellä on siis kiire; matka tuoreesta lääkäristä erikoislääkäriksi kun kestää yleensä liki kymmenen vuotta.

Tähän asti lähes puolet yli 65-vuotiaista lääkäreistä on jatkanut työskentelyä; yleensä osa-aikaisesti ja pääosin yksityissektorilla. Sote-myllerryksessä on vaarana, että muuttuvat työtavat ja kilpailu eivät enää jaksa vanhempaa ikäluokkaa innostaa.

Viisas sote-johto toivottavasti kuuntelee konkarien toiveita ja ymmärtää etsiä motivaatiokeinoja esimerkiksi joustavilla työajoilla ja kannustavalla palkkauksella. Kokemusta tarvitaan myös uuden järjestelmän suunnitteluun ja johtamiseen.

Nuorille lääkäreille löytyy siis töitä tulevaisuudessakin, mutta työ tuskin on samanlaista kuin menneillä sukupolvilla.

Nuorille lääkäreille löytyy siis töitä tulevaisuudessakin. Työ ei varmasti ole samanlaista kuin menneillä sukupolvilla ja työtä tehdään erilaisin tavoin. Lääkärikoulun jälkeen on juniorilla yleensä mielessä useampia kiinnostavia erikoisaloja ja silloin kannattaa työvoimatilastoja ja koulutuspaikkojen tarjontaa tutkia. Jos mielessä on kuitenkin ollut hiekkalaatikolta asti vain silmälääkärin ura, tulee unelmasta varmasti myös totta.

Ylilääkärin ja kokeneiden kollegoiden vastuulla on tarjota nuorikolle laadukas erikoislääkärikoulutus. Hyvä perehdytys, yhteisöllisyyden vaaliminen ja yksilöllisten toiveiden huomioiminen eivät vaadi suuria resursseja.

Erikoislääkärikoulutus on tulevaisuudessa varmasti parempaa ja suunnitelmallisempaa kuin nykyään. Erikoisalan valintaa ei pitäisi joutua tekemään peruskoulutuksen aikana, joten mahdollisuus saada työkokemusta lisensiaattitutkinnon jälkeen pitää säilyttää. Kun meillä on riittävä määrä osaavia erikoislääkäreitä koko Suomessa – lääkärin töissä – saavat potilaat parhaan mahdollisen hoidon.

”Vaikka aamul väsyttäis ja moni himaan jäis, mä tiedän et mun täytyy jaksaa” räppää Elastinen. Toivottavasti harmaahapsiset kollegamme jaksavat vielä kouluttaa uuden laatulääkäreiden sukupolven. Kokemustaan ja apuaan voi jakaa nuoremmille myös Lääkäriliiton luottamuslääkärinä.

Keskustele

Keskustelu