Mitä tiedät omasta osaamisestasi?

Luuletko vai tiedätkö varmasti osaavasi? Luulo ei ole tiedon väärti, toteaa vanha sananlasku. Miten saat tietoa omasta osaamistasostasi ja oppimistarpeistasi? Auttaisiko testaus?

Koululaisten osaamista testataan ja verrataan kansainvälisestikin. Tuoreet PISA-tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu, eikä meidän suomalaisten tarvitse hävetä, vaikka tulokset hieman laskussa olivatkin (1). Ammattialoilla ei vastaavia kansainvälisiä vertailuja tietääkseni ole. Organisaatiotasolla vertailutiedolle olisi kyllä käyttöä jo nyt, tulevaisuudessa ehkä enenevästi. Terveydenhuollon valinnanvapaus ja hoitoon hakeutuminen jopa EU-alueen sisällä antaisi tähän aihetta. Mutta ennen EU-tason vertailuja pitäisi toki saada oma, kansallinen vertailukanta käyttöön potilaan valinnanvapauden tueksi.

Lääkärin osaamisen takeena on pidetty pitkää opintopolkua. Kova karsimistesti on käyty läpi. Hyvä lukiomenestys ei välttämättä ole taannut pääsyä lääketieteelliseen tiedekuntaan, vaan on pitänyt pärjätä myös pääsykokeissa.  Motivaatiota ja osaamista on mitattu, opiskelupaikkaa ei saa, ellei todella osaa pääsykoekirjoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö pohtii parhaillaan pääsykokeiden mielekkyyttä. Harkinnassa on, josko pelkkä lukiomenestys riittäisi opintopaikan saamiseksi yliopistosta (2).

Terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuus huolehtia ammattitaitonsa riittävyydestä on kirjattu lakiin. Lääkäriksi valmistumisen jälkeen pitää siis edelleen lukea ja opiskella. Ala kehittyy, uusia hoitomenetelmiä otetaan käyttöön ja vanhoista, tehottomista pitäisi luopua.  Myös toimintaympäristö muuttuu ja siihenkin pitää sopeutua. Toivon, että ammatillisen jatkokoulutuksen tarpeet huomioidaan riittävästi myös sote-suunnittelussa.

Mikä on riittävä ammatillisen jatkokoulutuksen taso?  Miten sitä arvioidaan: eteenpäin visioiden oppimistarpeita vai taaksepäin tutkien saatuja valituksia? Molempia tapoja tarvitaan. Vanha totuus, ”mitä ei voi mitata, sitä ei voi johtaa”, pitää paikkansa myös ammatillisen jatkokoulutuksen suhteen. Miten muuten tietäisit, mitä et tiedä?

Itse mittasin hiljattain osaamistani, tosin vain tieliikennesääntöjen osalta (3). Pitkään autoilleena luulin aidosti osaavani, mutta tulos olikin ” rima heiluu, mutta pysyy juuri ja juuri paikallaan”.

Pohdinnoissa on, että lääketieteen peruskoulutuksessa otetaan kaikissa yliopistoissa käyttöön kansallinen karttuvan tiedon testi. Tämä testi on jo käytössä Helsingissä ja Tampereella. Kyseessä on monivalintatesti, jossa kaikkien vuosikurssien edustajat vastaavat samoihin kysymyksiin. Opintojen edetessä nousee myös oikein vastattujen kysymysten määrä eli opiskelija konkreettisesti näkee tietojensa karttuvan. Ehkäpä jo valmistunutkin lääkäri voisi käyttää tätä testiä itsearvioon, jotta hän näkisi ammatillisen kehittymisensä päivitystarpeet objektiivisemmin? Karttuvan tiedon testi mittaa todennäköisesti lääketieteellistä osaamista, tuota ammattilaisen toiminnan kovaa ydintä. Mutta sen ohella tärkeitä osaamisalueita ovat myös vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot ja toiminnanohjaustaidot. Näitä eri osaamisalueita huomioidaan Taitoni.fi –palvelussa, joka on lääkärien kanssa yhteistyössä kehitetty verkkopalvelu ammattitaidon ylläpitämisen seuraamiseksi. Karttuvan tiedon testi voisi olla hyvä lisä ja apuna vaikka, kun valitsee itselleen kursseja  lääkäripäivien runsaasta annista.  Lääkäri 2017 päivien ilmoittautuminen on muuten parhaillaan käynnissä! (4)

Viitteet

  1. http://okm.fi/OPM/Tiedotteet/2016/12/PISA2015.html
  2. http://okm.fi/OPM/Tiedotteet/2016/11/korkeakoulujen_opiskelijavalinnat.html?lang=fi
  3.  http://www.iltalehti.fi/autot/2015091020326318_au.shtml 
  4. http://laakaripaivat.fi/2017/
Takaisin