Kattavat terveydenhuollon laaturekisterit voisivat mahdollistaa hoitojen hyötyjä, kustannusvaikuttavuutta ja turvallisuutta koskevan tiedon hyödyntämisen terveydenhuollon kaikilla tasoilla terveydenhuollon laadun kehittämiseksi.
Valtakunnan tasolla voitaisiin seurata järjestelmän tuottamaa terveyshyötyä ja kustannusvaikuttavuutta. Alueellisella tasolla voitaisiin seurata oman alueen tilannetta ja verrata sitä muihin alueisiin. Tämä auttaa kiinnittämään huomiota potentiaalisiin kehittämiskohteisiin. Tietoa voisi hyödyntää myös terveydenhuollon etulinjassa. Oman toiminnan vaikuttavuutta voisi näillä rekistereillä seurata myös yksikkötasolla.
Yksittäisiä laaturekistereitä on Suomessa ollut jo vuosikymmeniä. Olemme kuitenkin kaukana esimerkiksi Ruotsin tilanteesta. Ruotsissa on kymmeniä hyvin toimivia laaturekistereitä, joita systemaattisesti hyödynnetään järjestelmän eri tasoilla.
Viimeisen kolmen vuoden ajan THL:n vetämä kansallisten laaturekisterien kehittämishanke on ollut menestys. Siinä on luotu systemaattiset toimintamallit kansallisten laaturekisterien rakentamiseksi. Pilottina on rakennettu seitsemän eri laaturekisteristeriä. Hanketta on rahoitettu eduskunnan päätöksin. Tästä olisi hyvä nyt lähteä voimallisesti kuromaan umpeen eroa Ruotsiin.
Kehittämishankkeen menestys piilee merkittäviltä osin isossa joukossa hyvin motivoituneita asiantuntijoita, joista osa on antanut arvokkaan panoksensa ilman erillistä korvaustakin oman työnsä ohessa. Tämä kertoo siitä, kuinka tärkeäksi asia nähdään asiantuntijoiden piirissä. Ei olekaan epäilystä siitä, että laaturekistereihin sijoitetut resurssit saadaan moninkertaisesti takaisin terveydenhuollon resurssien tehokkaampana käyttönä tulevaisuudessa.
Laaturekistereihin sijoitetut resurssit saadaan moninkertaisesti takaisin terveydenhuollon resurssien tehokkaampana käyttönä tulevaisuudessa.
Laaturekisterien tärkeä merkitys onkin terveydenhuollon asiantuntijoiden piirissä selvä. Sen sijaan tuntuu siltä, että valtion talousarvioita valmistelevien tahojen piirissä tarvitaan vielä lisää ymmärrystä.
Tällä hetkellä ongelmana on toiminnan jatkorahoitus. Rahoitusta tarvitaan kehitettyjen rekisterien ylläpitoon sekä uusien rekisterien rakentamiseen. Laaturekisteritoiminnan rahoitusta ei ole yrityksistä huolimatta saatu hallituksen talousarvioesityksiin. Hankkeen rahoitus on saatu talousarvioon vasta eduskuntakäsittelyvaiheessa. Nyt vaarana on se, että tehty työ valuu hukkaan.
Itselleni ei ole selvää mistä asia kiikastaa. Luulisi vähintään valtiovarainministeriön pitävän tärkeänä sitä, että terveydenhuollon resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti terveyshyödyn tuottamiseksi. Ilman kansallisia laaturekisterejä tämä ei ole mahdollista.
Lauri Vuorenkoski
terveyspolitiikan asiantuntija