Lääkärit, johtajat ja lääkärijohtajat

Terveydenhuollon murroksesta – sikäli kun sote tällä kertaa saadaan maaliin – seuraa melkoinen myllerrys myös tuotantorakenteissa; sote-keskuksissa, sairaaloissa, yksityisissä yrityksissä ja uusiakin firmoja varmasti perustetaan.

Myös 18 maakuntaan tarvitaan sote-johtajia, tilaajapäälliköitä, laatuvastaavia ja kohtalainen asiantuntijakööri. Uusissa tuotantorakenteissa on uudet valta- ja johtamisrakenteet ja johtajien paikat tulevat uusjakoon. Lääkärikunnan tulee olla hereillä sekä organisaatioiden suunnittelussa, johtosääntöjen laatimisessa sekä virkojen ja toimien täyttämisessä.

Lääkärikunnan tulee olla hereillä organisaatioiden suunnittelussa, johtosääntöjen laatimisessa ja virkojen täyttämisessä.

Meistä senioreista monet varmaan muistavat takavuosien johtosääntökiistat, jotka kärjistyivät paikoitellen hakukieltoihin ja saartoihin. Kiistaa on käyty siitä, minkälaisella koulutus- ja osaamispohjalla terveydenhuoltoa johdetaan.

Toki tarvitaan ymmärrystä euroista ja lainsäädännöstä sekä hyvää henkilöstöjohtamista ja kykyä viestintään ja vuorovaikutukseen. Näistä kaikki lienevät yhtä mieltä. Mutta mihin tarvitaan substanssin tuntemusta terveydenhuollon ylimmässä johdossa, onko kyseessä vain ammattikunnan mielipide tai perinne? Vai onko tutkittua tietoa lääkärijohtajuudesta, näyttöä lääketieteellisen osaamisen ja ymmärryksen merkityksestä terveydenhuollon organisaatioiden johtamisessa?

Ruotsin lääkäriliitto on teettänyt Karoliinisella instituutilla kirjallisuuskatsauksen:

Physicians’ role in the management and leadership of health care

A scoping review

Stockholm 2017, Savage, Mazzocato, Savage, Brommels

Dokumentti löytyy Ruotsin lääkäriliiton verkkosivuilta https://www.slf.se/ ja hakukenttään ’leadership’.

Yksi katsauksen kirjoittajista on meille hyvin tuttu professori Mats Brommels. Katsauksen lähdeluettelossa on sata hyvin mielenkiintoista referenssiä – suosittelen.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella lääkärijohtajuus sairaalassa vaikuttaa positiivisesti:

  • Hoidon laatuun (terveyshyöty, potilasturvallisuus ja potilastyytyväisyys)

  • Taloudellisten resurssien ja toimintavoimavarojen ohjaukseen

  • Yhteiskuntavastuuseen (yhteiskunnan etu)

  • Henkilöstötyytyväisyyteen, pienempi henkilöstön vaihtuvuus ja uupuminen

  • Informaatioteknologian soveltamiseen

  • Muutosvalmiuteen

Mielenkiintoinen analyysi oli johtamismekanismien jakaminen hyvään ja huonoon kierteeseen.

Hyvä kierre johtamisessa tarkoittaa innostunutta ja johtamisesta kiinnostunutta lääkärijohtajaa, joka osallistaa alaisensa, sitouttaa lääkärit ja ankkuroi johtamistoimenpiteet lääketieteelliseen tietoon ja ymmärrykseen.

Hyvä kierre johtamisessa tarkoittaa innostunutta ja johtamisesta kiinnostunutta lääkärijohtajaa.

Negatiivinen kierre on tyypillistä lääkärijohtajalle, joka on vastentahtoisesti nimitetty asemaansa ja jonka motivaationa on turvata oma kliininen autonomiansa. Tällainen johtaja toimii autoritatiivisesti ja johtaminen perustuu valtaan ja kontrolliin. Tämä johtaa siihen, että lääkärit eivät sitoudu ja heiltä puuttuu mielenkiinto ja tahto parantaa kliinisen työn rutiineja ja käytäntöjä.

Omasta kokemuksestani voin todeta, että johtajaksi ei todellakaan synnytä ja että lääketieteellisen tiedon lisäksi tarvitaan monialaista osaamista ja asennetta. Riittävä osaaminen euroista, juridiikasta, hallinnosta ja henkilöstöjohtamisesta tarvitaan. Lääkärikoulutuksen päälle on hyvä rakentaa johtajapolkua.

Kirjallisuuskatsaus on loistavaa iltalukemista – ei nukuta – suosittelen! Kiitos Ruotsin lääkäriliitolle.

Takaisin