Nykyisin Kuntatyönantajan palveluksessa olevat lääkärit siirtyvät maakuntien tai niiden liikelaitosten ja yhtiöiden palvelukseen. Perustason palvelujen yhtiöittämispakon poistuttua kuntatyönantajien palveluksesta yksityissektorille työsuhteisiksi siirtyvät lääkärit muodostanevat pienemmän osuuden kuin aiemmin arveltiin.
Yhtiöittämispakon poistuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yhtiöittämisiä, ja sitä myöden työsopimussuhteisten lääkärien määrän kasvua yksityissektorille ei lainkaan tapahtuisi. Tähän emme voi tuudittautua.
Sote- ja maakuntauudistuksesta johtuen Kuntatyönantajan kanssa neuvotellaan parhaillaan Kunnallisen pääsopimuksen uudistamisesta. Pääsopimuksessa sovitaan neuvotteluosapuolista ja mitä virka- ja työehtosopimuksia eri työnantajan palveluksessa olevilla ammattiryhmillä on jatkossa käytössä. Neuvottelujen päämääränä on saada aikaan uusi sopimusjärjestelmä tuleviin maakuntiin, uudistuviin kuntiin sekä maakuntien yhtiöihin. Lääkärien osalta keskiössä ovat maakuntien ja maakuntien yhtiöihin neuvoteltavat sopimukset, lääkärien virka- ja työehtosopimukset.
Lääkärien osalta keskiössä ovat maakuntien ja maakuntien yhtiöihin neuvoteltavat lääkärien virka- ja työehtosopimukset.
Yksityissektorilla parhaillaan työskentelevät työsopimussuhteiset lääkärit neuvottelevat työsopimukseensa sovellettavat ehdot itsenäisesti työnantajan kanssa. Lääkäreillä ei ole työehtosopimusta tai yleistä raamisopimusta yksityissektorilla eikä Lääkäriliitolla sopimusoikeutta työnantajan kanssa työsuhteen ehdoista. Tämä tarkoittaa sitä, että työsopimuksen ehdot määräytyvät lain minimisäännösten mukaan, mikäli lääkäri ei työsopimusneuvotteluissaan työnantajan kanssa onnistu sopimaan paremmista ehdoista.
Näyttää siltä, että yksittäisten työsopimusten ehdoista neuvotteleminen on muuttunut lääkäreillä entistä vaikeammaksi esimerkiksi vuosiloman pituuden tai sairausloman määräysten osalta. Tältä osin työnantajat ovat selkeästi kiristäneet ehtojaan ja viittaukset lääkärien työsopimuksissa ovat usein suoraan lainsäädännön minimisäännöksiin mm. vuosilomalakiin.
Nykytilanteessa, jossa työehtosopimusta ei ole, jokaisen työsuhteisen lääkärin onkin syytä olla valppaana työsopimuksensa ehdoista aina kun solmitaan uusi tai kun sopimukseen tehdään muutoksia. Ennen sopimuksen allekirjoittamista voi tarvittaessa konsultoida Lääkäriliiton lakimiehiä työsopimuksen sisällöstä.
Jokaisen työsuhteisen lääkärin on syytä olla valppaana työsopimuksensa ehdoista.
Työ- ja virkaehtosopimusten toinen tärkeä edunvalvontaan liittyvä asia on luottamusmiesjärjestelmä. Kunnallisten työpaikkojen luottamusmiesjärjestelmä pohjautuu Kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES). Tämäkin järjestelmä rakennetaan sote- ja maakuntauudistuksessa uudestaan niin maakuntiin kuin maakuntien yhtiöihin.
Yksityissektorin työehtosopimusoikeutta pohdittaessa on aiheellista muistaa luottamusmiesjärjestelmän pohjautuminen juuri työehtosopimuksiin. Lainsäädännöstä ei vastaavantasoista luottamusmiesjärjestelmää löydy.
Sopimusoikeuden saavuttaminen yksityissektorin työsuhteisille lääkäreille työehtosopimuksen muodossa on nyt keskiössä edunvalvonnan näkökentässä. Oikeuden saavuttaminen ei kuitenkaan ole ilmoitusasia, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä, jäsenkunnan valmiutta ja lääkärien yhtenäisyyttä asian eteen. Viime kädessä se vaatii jopa työtaisteluvalmiutta.
Työehtosopimuksella työntekijät ”myyvät” työrauhan ja toisaalta työnantaja ”ostaa” työrauhan.
On hyvä muistaa, että työehtosopimuksella työntekijät ”myyvät” työrauhan ja toisaalta työnantaja ”ostaa” työrauhan sopimuskauden ajaksi, sopimuksessa erikseen sovittavin reunaehdoin. Muuttuvassa sote-ympäristössä lienee myös työnantajan etu varmistaa työrauhan ylläpito - kaikilla sektorilla.