Lääkäriliitto haluaa turvata riittävät ja laadukkaat terveyspalvelut

Hannu Halila

Ajatushautomo Liberan toiminnanjohtaja, valtiotieteiden tohtori Heikki Pursiainen on ollut huvittunut lehtihaastattelustani liittyen lääkärityövoiman tasapainoon. Hänen blogikirjoituksestaan on virinnyt vilkas keskustelu, jossa on tuotu esille hyviä argumentteja. 


Suomessa asuvia työikäisiä lääkäreitä oli tämän vuoden alussa 20 970 eli maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä lääkäriä kohden. Lääkärimäärä on noussut vuodesta 2000 lähes viidellä tuhannella. Lääkäritiheytemme on hyvää kansainvälistä tasoa verrattuna OECD-maihin.

Lääkäriksi koulutettavien määrää on Suomessa nostettu edelleen viime vuosina siten, että kaksi viikkoa sitten pidettyjen pääsykokeiden seurauksena syksyllä aloittaa lääketieteen opinnot 750 uutta opiskelijaa. Alimmillaan koulutusmäärä oli 20 vuotta sitten tasolla 350. Tämän lisäksi ulkomailla, lähinnä Euroopassa, lääketiedettä opiskelevien suomalaisten määrä on kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. KELA:n tilastojen mukaan lukuvuonna 2014-2015 opintotukea lääketieteen opiskeluun ulkomailla sai 604 suomalaista. Tämän lukuvuoden määrä ei ole vielä tiedossa, mutta oletettavasti se on edelleen lisääntynyt. Ylivoimainen valtaosa näistä suomalaisista palaa valmistuttuaan lääkäriksi kotimaahansa. Näin ollen ainakin joka 70. suomalainen nuorisoikäluokasta koulutetaan lääkäriksi. Tämän lisäksi ulkomaalaisten lääkärien nettomuutto Suomeen on ollut viime vuosina 50-100 välillä. Näin ollen jatkossa meillä tulee vuosittain vähintään 900 uutta lääkäriä. On totta, että nyt Lääkäriliitto on esittänyt kotimaisen lääkärikoulutuksen vähentämistä.

Terveyspalvelujen kohdalla tulee pitää erillään käsitteet tarve ja kysyntä. Kysyntä on aina paljon perusteltua tarvetta suurempi eikä kaikkeen kysyntään ole koskaan mahdollista terveyspalvelujen tarjonnalla vastata.  Lääkärien määrän tulee olla riittävä turvaamaan terveyspalvelujen perusteltu tarve. Liian suuri lääkärien määrä voi johtaa perusteettoman kysynnän tyydyttämiseen ja sitä kautta nostaa edelleen terveydenhuollon kustannuksia. Lääkäri aiheuttaa toiminnallaan aina kustannuksia määräämällä tutkimuksia ja hoitoja. Kustannukset aiheutuvat tästä, eivät niinkään Pursiaisen kirjoituksen mukaisesti lääkärien palkoista. Emeritusprofessori Martti Kekomäen toteamus on, että terveydenhuollon kallein instrumentti on lääkärin kynä. Nykyään tosin tietojärjestelmä, joka välillä toimii ja usein ei.

Lääkärityövoiman tasapainon yksi mittari on vuosittain lokakuussa Lääkäriliiton, STM:n, THL:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tekemä terveyskeskuslääkäriselvitys. Terveyskeskusten lääkärivaje oli 11  % vielä vuonna 2008, lokakuussa 2015 se oli laskenut 4,4 %:iin. Toki tilanteessa on edelleen alueellisia eroja, mikä on myös kansainvälinen ilmiö.

Lääkäreitä on meillä alityöllistettynä yksityisellä sektorilla. Sote-uudistuksella olisi mahdollisuus saada koko lääkärityövoima Suomessa nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

Sote-uudistuksen yhteydessä on esitetty tavoitteeksi terveydenhuollon kustannusten kasvun hidastuminen. Tätä kautta halutaan saada peräti 3 miljardin euron säästö. Edelleen lisäämällä suomalaisten lääkärien koulutusmäärää jo nykyisestä tämän tavoitteen saavuttaminen vaikeutuu.

Lääkäriliitto on jo useamman vuoden tuonut esille lääkärikoulutuksen laadun. Lääkäriliiton tekemän kyselytutkimuksen mukaan vain 16 % lääketieteen opiskelijoista koki saaneensa harjoitella riittävästi erilaisia toimenpiteitä. Lääkäriksi ei opi luentosalissa! Koulutusmäärien lisäyksen kanssa samaan aikaan viiden lääketieteellisen tiedekunnan resursseja on vähennetty. Lääkärikoulutuksessa tuleekin nyt turvata valmistuvien lääkärien osaaminen ja siirtää painopistettä erikoislääkärikoulutukseen.

Lääkäriliitto on turvaamassa riittäviä ja laadukkaita terveyspalveluja suomalaisille.

Hannu Halila
Varatoiminnanjohtaja, Lääkäriliitto
Erikoislääkäri, terveydenhuollon hallinnon dosentti, eMBA

 

Keskustele

Keskustelu