Lääkäri väkivallan kohteena

Juho Kivistö

Työntekijöihin kohdistuva väkivalta on ollut esillä viime aikoina julkisessa keskustelussa. Myös moni lääkäri joutuu työssään väkivallan kohteeksi - tai ainakin sen uhka on monessa työpisteessä väkevästi läsnä.


Tuoreimman Lääkärin Työolot ja terveys –tutkimuksen mukaan peräti 43 % kaikista lääkäreistä kokee työssään ajoittain väkivallan uhkaa. Todellisia väkivaltatilanteitakin on paljon ja aika ajoin lääkäreitä jopa kuolee väkivallan seurauksena. Pitäisikö asiaan kiinnittää hieman enemmän huomioita?

Laskuhumalainen teini huitoo päivystyksessä epämääräisesti nyrkeillä helpottaakseen tuskaansa. Iskut ovat vailla osoitetta ja niitä on helppo väistellä; ja tiukan paikan tullen tämän painimatsin voitan minä. Onhan punttiakin väännetty. Jälkeenpäin tilanteelle voi vähän naureskella lääkintävahtimestareiden kanssa.

Entäpä kun olet kieltäytynyt uusimasta PKV-reseptiä päihderiippuvaiselle veijarille, jolla tiedät olevan vahva väkivaltarikollistausta? Yksi tuoli hakataan ehkä säpäleiksi jo vastaanottohuoneessa ja lisää kuntayhtymän omaisuutta pilkotaan odotustiloissa. Luulit, että tilanne oli jo ohi, mutta arpinaamainen kaveri palaa vielä karmit kaulassa huoneeseesi ja kumartuu pöytäsi yli huikkaamaan tervehdyksen. Sidekalvot verestävät, katse on pistävä ja tunteeton: ”Pidä pää ylhäällä. Joku päivä mä tapan sut!”

Tilanne ei ehkä nauratakaan enää kahvihuoneessa. Työvuoron päätyttyä parkkipaikalla vilkuilet muutaman kerran ympärillesi ja mietit onko kotona kaikki hyvin.

Työvuoron päätyttyä parkkipaikalla vilkuilet muutaman kerran ympärillesi ja mietit onko kotona kaikki hyvin.

Väkivallan uhka on terveydenhuoltoalalla lisääntynyt. Tutkimusten mukaan väkivaltainen käytös kohdistuu useimmin naislääkäreihin ja alle 35-vuotiaisiin lääkäreihin. Väkivallan uhan kokeminen riippuu myös työpaikasta. Terveyskeskuksessa työskentelevistä lääkäreistä peräti 62 % kokee ajoittain väkivallan uhkaa.

Väkivaltatilanteiden jälkeen tulisi olla selvät toimintaohjeet. Miten huolehtia kollegasta väkivaltatilanteen jälkeen? Onko työyhteisön yhteinen debriefing oikea tapa käsitellä asia? Vaikka fyysiset vammat olisivat parantuneet – tai olleet vähäiset - joku saattaa tarvita pidempiaikaista tukea tapahtuman jälkeen. Mitä työterveyshuolto voi – ja mitä sen pitää tehdä? Mikä on esimiehen vastuu väkivaltatilanteissa ja niiden jälkeen?

Lääkäriliitossa on ryhdytty toimeen aiheen tiimoilta. Asia on noussut puheeksi Tampereen valiokunnissa ja nyt valiokuntien alaisena toimintana on muodostettu Lääkäri väkivallan kohteena –työryhmä, joka pyrkii luomaan selkeät ohjeet, joiden avulla väkivaltaa kohdannutta kollegaa voidaan parhaiten auttaa ja hänen oikeusturvastaan huolehtia.

Lääkäriliitossa on ryhdytty toimeen; tulossa selkeät ohjeet, kuinka väkivallan kohdannutta kollegaa autetaan.

Työryhmässä on mukana mm. psykiatri, työterveyslääkäri, nuorisopsykiatri, akuuttilääkäri ja terveyskeskuslääkäri. Liiton lakimiehet tarkastelevat asiaa juridisesta näkökulmasta.

Moni tilanne selviää puhumalla ja paljon pahaa voidaan välttää hyvällä suunnittelulla. Silti jatkossakaan lääkärin työssä emme voi poistaa väkivallan uhkaa kokonaan. Niiden tilanteiden varalle luomme kuitenkin ohjeistuksen, jonka toivomme auttavan väkivaltatilanteeseen joutunutta lääkäriä parhaalla mahdollisella tavalla.

Keskustele

Keskustelu

  • JK 13. 10. 2017 11:03

    Hyvä ja tärkeä kirjoitus! Huolestuttavan isoja lukuja. Olin kesällä professiotutkijoiden konferenssissa Oslossa, jossa oli paljon mielenkiintoisia esitelmiä lääkäriprofessiosta. Erityisesti jäi mieleen kahden turkkilaisen tutkijan esitykset ja niiden synnyttämät keskustelut. Turkissa lääkärien kohtaama väkivalta on yleistynyt niin rajusti, että aiemmin suosituimmille kirurgisille erikoisaloille ei enää haluta erikoistua vaan suosituimmaksi ovat nousseet sellaiset alat joissa ei tarvitse kohdata potilaita ja heidän väkivaltaisia omaisiaan. Tähän tilanteeseen on johtanut tutkijoiden mukaan yhtäältä hallitsevan AKP puolueen populismi, jossa puhutaan ”suoraan kansalle” ohi profession. Nykyhallinnon silmissä Turkin lääkäriliitto edustaa maallista Turkkia ja vasemmistolaisuutta. Toisena rakenteellisena tekijänä tutkijat näkevät jo aiempien hallitusten suosiman new public management (NPM) opin jonka mukaisesti palkitseminen perustuu siihen kuinka paljon tehdään toimenpiteitä: sairaalat saavat rahaa sen mukaan paljonko tekevät, yksiköt saman periaatteen mukaisesti ja lopulta myös lääkärit. Raha, raha, raha -ajattelumalli on tuottanut moraalihasardeja ja kansalaisten luottamus lääkäreihin on rapistunut. Tämä siis yhdistettynä hallituksen populismiin jossa ikään kuin asetutaan potilaan puolelle suhteessa ”arveluttavaan professioon” on sitten tuottanut väkivaltaa ja vaikuttanut lääkärin työn houkuttelevuuteen negatiivisesti. - JK

  • AKJ 14. 10. 2017 22:10

    Hyvä teksti, tärkeä asia!