s

Asiatonta käytöstä työyhteisössä ei tule sallia

Yle kertoi tekemästään kyselystä, jossa tuli ilmi, että erityisesti nuorten lääkärien kokema työuupumus ja heikentynyt työssä jaksaminen johtuu vanhempien lääkärien asiattomasta käytöksestä. Esiin nousi jopa suoranaista kiusaamista ja nöyryyttämistä. Viesti on huolestuttava. Asiatonta käytöstä työyhteisössä ei tule missään nimessä sallia.

Asiaan voidaan puuttua vain, jos se tuodaan esille. Hyvä, että näin on nyt tehty.

Asian kanssa ei pidä jäädä yksin. Työyhteisöissä on monia tahoja, joihin voi olla yhteydessä. Julkisella sektorilla luottamusmiehet toimivat lääkärien tukena monenlaisissa asioissa, myös epäasiallisessa kohtelussa. Esimies, tarvittaessa esimiehen esimies ja työsuojeluvaltuutettu ovat oikeita tahoja ottaa yhteyttä. Myös Lääkäriliittoon kannattaa olla yhteydessä. Kollegiaalisuus ja sen tukeminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme.

Kollegiaalisuus ja sen tukeminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme.

Lääkärin tärkein työ on tuottaa hyvinvointia potilaille. Tämä työ on vaativaa ja vastuullista, mutta parhaimmillaan työ tuottaa myös hyvinvointia lääkärille itselleen.

Lääkäriliitto tutkii säännöllisesti lääkärien työhyvinvointia. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen kanssa tehdyssä Työolot ja terveys 2015 – kyselytutkimuksessa tulee esille vuodesta toiseen samat kuormitustekijät.

Selvästi eniten työntekoa haittaavat hitaat ja kuormittavat tietojärjestelmät, jopa 63 % vastanneista on tätä mieltä. Jatkuva kiire, tekemättömien töiden paine, liian vähän aikaa tehdä työnsä hyvin ja työn jatkuvat keskeytykset ovat yleisimpiä lääkäreitä kuormittavia tekijöitä. Entistä enemmän tuodaan esiin myös resurssipulaa, lääkärien liian vähäistä määrää ja työn pakkotahtisuutta.

Kuormitustekijöistä huolimatta positiivista työn imua lääkärit kokevat enemmän kuin palkansaajat keskimäärin. Työn merkityksellisyys on tärkeää.

Kyselyssä kartoitettiin myös henkistä väkivaltaa työpaikalla. Sillä tarkoitettiin jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, sortamista tai loukkaavaa kohtelua. Vastaajista kahdeksan prosenttia ilmoitti kokeneensa henkistä väkivaltaa viimeisen 12 kuukauden aikana.

Henkisen väkivallan kokemukset olivat yleisempiä naisilla (naiset 9% vs. miehet 5%). Valtion ja kuntasektorilla kokemukset olivat yleisempiä kuin yksityissektorilla. Vuoden 2010 vastaavassa kyselyssä vastaajista kymmenen prosenttia raportoi kokevansa henkistä väkivaltaa työpaikalla.

Yksikin tapaus on liikaa, mutta onneksi suunta on ollut laskeva.

Yksikin tapaus on liikaa, mutta onneksi suunta on ollut laskeva.

Voidakseen tehdä työnsä hyvin, tulee työmäärän olla kohtuullinen ja osaamisen tulee vastata työn vaatimuksia. Työvälineiden, työolosuhteiden sekä työyhteisön tulee olla työn tekoa tukevia ja toimivia. Vastuu työyhteisön hyvinvoinnista on sen kaikilla jäsenillä.

Uran alkuvaiheen on todettu olevan riskialtteinta työhyvinvoinnin kannalta. Yksinäisyys, koettu suuri vastuu ja riittämättömyyden tunteet ovat tavallisia. Eri tutkimuksissa on kuitenkin tullut esiin, että erityisesti nuoret lääkärit kokevat kollegiaalisuuden, konsultaatiotuen ja yleisesti työyhteisössä senioreilta saatavan tuen auttavan jaksamaan vaativassa työssä.

Kollegiaalisuus on ammattikuntaamme vahvasti yhdistävä tekijä. Se on lääkärien välistä yhteistyötä potilaan parhaaksi. Tähän kuuluu mm. asemasta ja kokemuksesta riippumatta kollegoiden arvostaminen ja toisten ammatillisen kehittymisen tukeminen. Kokeneempien kollegoiden apu ja ohjaus työelämässä onkin välttämätöntä.

Kenenkään ei tule kokea työpaikallaan asiatonta kohtelua.

Kollegiaalisuuteen kuuluu myös hyvän työilmapiirin ylläpitäminen. Huono käytös ja epäasiallinen kohtelu ei sitä ole. Kenenkään ei tule kokea työpaikallaan asiatonta kohtelua. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia.

Lääkäriliiton tekemät työhyvinvointiin liittyvät tutkmukset löytyvät täältä ja täältä

Takaisin