Alkoholistiäidin sikiöllä on oikeus syntyä terveenä lapsena

Heikki Pälve

Sanna Antikainen kirjoittaa blogissaan ’Tuopin jäljet’ päihdeäitien lapsilleen aiheuttamasta kehitysvauriosta. Arviolta 600 syntyvän lapsen kehitys häiriintyy vakavasti vuosittain, koska äiti käyttää alkoholia raskauden aikana. Lievempää haittaa päihteiden käytön seurauksena  on jopa 6000 lapsella. Asiantilan parantamiseksi on valmisteltu lakia raskaudenaikaisesta pakkohoidosta lapsen pelastamiseksi jo vuosia ilman tulosta. Ja juuri tuota lakia hän nyt toivoo – kuten niin moni muukin.


STM:n edustaja pitää lakia ’vaikeana’, sillä se asettaa naisen itsemääräämisoikeuden ja sikiön oikeuden syntyä terveenä vastakkain. Eettisesti onkin ongelmallista kohdistaa pakkotoimia yhteen henkilöön, jotta sen seurauksena voitaisiin vaikuttaa toiseen. Blogissaan Antikainen esittää epäsuoran toiveen Lääkäriliiton suuntaan.

Lääkäriliiton eettinen neuvottelukunta on linjannut asiasta. Lapsella on oikeus syntyä terveenä. Jos siis äiti haluaa päättää alkaneen raskauden synnytykseen, hänelle muodostuu eettinen velvollisuus tehdä voitava, jotta lapsi syntyy terveenä. Samalla yhteiskunnalle syntyy velvoite suojata tämän elämää. Yhteiskunnan oikeus ei siis ala vasta silloin, kun lapsi sattuu syntymään. Äidillä puolestaan on oma vapaa tahto ilmaista asiasta, mutta siitä seuraa vastuu. Jos päätös on jatkaa raskautta, äidille syntyy vastuu turvata lapsen oikeus syntyä terveenä.

On kuitenkin heti todettava, että meidän päihdehoitomme tulee myös kyetä tarjoamaan hyvä hoito ja heti kaikille sitä tarvitseville. Äiti ei saa joutua hoitoon pakolla sen vuoksi, että sitä ei vapaaehtoisesti ole ollut kunnolla tarjolla.

Norjassa on laki, joka mahdollistaa odottavien äitien pakkohoidon lapsen terveyden turvaamiseksi. Se aiheuttaa vuosittain vain noin 40 pakkohoitopäätöstä. Sekin mahdollistaa jo yhtä monta terveenä syntyvää lasta. Mutta luvun pienuus johtuu siitä, että tämä laki auttaa äitejä sitoutumaan hoitoon raskauden ajan. Vaikutus on siis paljon merkittävämpi kuin mitä luku itse kertoo.

Jos äiti pääsee päihteistä kuiville raskauden aikana, on lapsella huomattavasti parempi mahdollisuus kehittyä sitoutuneen aikuisen hoidossa ja myöhemmät huostaanototkin vähenevät.  

Kansalaisten on usein vaikea ymmärtää, että riippuvuutta aiheuttavien aineiden käyttäjällä ei aina ole enää omaa vapaata tahtoa, sillä riippuvuus on sen jo vienyt. Siksi siltä tieltä pois pääseminen saattaa edellyttää raskaita toimia. Aikuinen saa tehdä itseään koskevia tyhmiä päätöksiä, mutta niillä ei tulisi voida vaarantaa lasta. Yksilön vapaus on tärkeä arvo, mutta se ei saa olla pyhä. Pakkohoito on aina viimeinen keino.

Heikki Pälve
Toiminnanjohtaja
Lääkäriliitto

Keskustele

Keskustelu

  • Neuvolalääkäri 10. 06. 2016 11:25

    Ylipäätänsä äitien somaattisten sairauksien hoidon suhteen on terästäytymistä nimenomaan lapsen terveyden edistämiseksi. Tämä koskee myös esimerkiksi tupakointia ja astmaa. Pitäisi myös päivystyksissä kehittää hoitomalleja raskaana olevien sairauksille. Neuvola auttaa, mutta olisi tehokkaampaa jos koko järjestelmässämme olisi juonne, joka ajattelisi syntyvää lasta.

  • Annuska 19. 06. 2016 21:27

    Jos huume- tai alkoholiriippuvainen raskaana oleva nainen jatkaa käyttöään tavanomaisesti jo havaittuaan olevansa raskaana, hänellä ei todennäköisesti ole kykyä tulevan lapsensa hyvään hoitoon ja huolenpitoon. - Se nyt ei vain kaikilta suju, lapsenhoito, kun ei koskaan ole itse saanut minkäänlaista merkitystä elämälleen lapsuudessa, vanhemmiltaan. Vain pieni osa ihmisistä on ns. älykkäitä ja noudattaa suosituksia. Mielestäni olisi tärkeintä heti reagoida tilanteisiin, jossa lasta kidutetaan psykopaatin toimesta. Tähän ei saada vastausta hallitustasolta hyvin äkkiä. - Suomessa kohdellaan huonosti sekä vanhuksia että lapsia.Toivottavasti omalla parahduksellani edes jotain merkitystä on.

  • Petsku 26. 07. 2016 11:34

    "Lapsella on oikeus syntyä terveenä. Jos siis äiti haluaa päättää alkaneen raskauden synnytykseen, hänelle muodostuu eettinen velvollisuus tehdä voitava, jotta lapsi syntyy terveenä." Elintenluovutuksessa oli aiemmin periaate, että kuolleelta saa ottaa elimiä, jos hän oli tehnyt elintenluovutustestamentin. - Nykyään lähdetään siitä, että elimiä otetaan, ellei vainaja ole kirjallisesti kieltänyt elintenluovutusta. Eikö vastaavasti voisi ajatella, että äiti (jokainen äiti) haluaa lapselleen vain hyvää? Jos ei halua, hän voi kirjallisesti kieltäytyä pakkohoidosta, mutta on vastuullinen lapsen oikeuteen syntyä terveenä. ( "Äidillä puolestaan on oma vapaa tahto ilmaista asiasta, mutta siitä seuraa vastuu.") Norjan malli kuullostaa hyvältä - ja yksikin terve vauva - raitistuneesta äidistä puhumattakaan - osoittaisi, että laki toimii ja on tarpeellinen.