Voiko yksilö kantaa vastuun järjestelmävirheestä?

Kolme Valviran virkamiestä tuomittiin keväällä 2013 tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ns. valelääkäri –tapauksissa. Virkamiehillä ei ollut tarvittavia resursseja selviytyä tehtävistään. Onko oikein, että yksilö kantaa vastuun järjestelmävirheestä? Pitäisikö oikeusjärjestelmämme ottaa oppia?

Kun virkamies tekee virheen ja kun hän ei kykene täyttämään ammattistandardia, virkamiehen toimintaa on arvioitava ja korjattava. Kuka kantaa vastuun, kun virkamiehen raportoimaa resurssipulaa ei korjata ja kun sen seurauksena tapahtuu virhe? Lääkäriliiton mielestä yksilö ei voi kantaa vastuuta järjestelmävirheestä.  Vastuunkantajat pitäisi löytyä niiden joukosta, jotka vastaavat resurssien ja tehtävien jaosta.  

Tapaus Valvira

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira, laillistaa terveydenhuollon ammattihenkilöt. Joka vuosi lähes 20 000 henkilöä – mukaan luettuina noin 2 000 lääkäriä, erikoislääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa – edellyttää, että tiedot päivittyvät nopeasti. Asialla on taloudellinen merkitys laillistettaville tai rekisteröitäville.

Valviran vastuut ja tehtävät ovat kasvaneet. Uusia toimintoja ovat mm. toimipaikkojen valvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja lääkintälaitteiden turvallisuudesta huolehtiminen. Tarvittavia henkilöresursseja ei lisätty riittävästi uusien tehtäväksi antojen myötä.

Kaksi Valviran virkamiestä, jotka tuomittiin keväällä 2013 valelääkäri –tapauksista,  olivat ennen valelääkärien paljastumista viestittäneet työnantajalleen useamman kerran resurssiongelmasta. Tästä huolimatta oikeuslaitos tuomitsi juuri virkamiehet syyllisiksi. Negatiivisen julkisuuden jälkeen Valviraan on palkattu neljä uutta virkamiestä tekemään kyseisiä töitä. Uusille virkamiehille on ollut kiistatta tarve. Oliko syytettyinä oikeat henkilöt tai tahot?

Valvira huolehtii myös potilasturvallisuudesta

Potilasturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu Valviran tehtäviin. Turvallisuuspoikkeamista ilmoitetaan herkästi. Niistä ei kuitenkaan tule syyllistää, ellei kyseessä ole poikkeuksellinen huolimattomuus tai tahallinen laiminlyönti. Syyllistämätön kulttuuri parantaa todistetusti potilasturvallisuutta.

Valviraan tulee paljon nimettömiä ilmoituksia, joista osa on aiheettomia ja joskus jopa tehty vahingoittamistarkoituksessa. Ilmoitus valelääkäri Esa Laihosta oli nimetön. Oikeuden päätös opettaa nyt virkamiehen suojaamaan selustansa, varmistamaan asioita moninkertaisesti ja siirtämään ratkaisuvastuuta. Kun ei ota kantaa, ei voi olla syyllinenkään. Paraneeko näin viraston toiminta potilasturvallisuuden vaalimisessa?

Lisätietoja:   Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve, puh. 050 564 7345, heikki.palve@laakariliitto.fi

Linkki Lääkärilehden pääkirjoitukseen: http://www.laakarilehti.fi/files/lehdisto/SLL352013-palve.pdf

Takaisin