Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtajan Tuula Rajaniemen puhe Lääkäripäivien avajaisissa 13.1.2021
Hyvät Lääkäripäivien avajaisten osallistujat!
Näiden koronapandemian vuoksi virtuaalisesti toteutettavien Lääkäriliiton, Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin yhteisten Lääkäripäivien 2021 aiheena on ”Terve vai sairas?”. Ohjelma on muodostettu perinteisille Lääkäripäiville jätetyistä ohjelmaehdotuksista tiivistäen. Virtuaalisuus mahdollistaa osallistujille tallenteiden katselemisen tammikuun loppuun saakka. Näiden etäavajaisten myötä valitettavasti on estynyt perinteinen tapaaminen kunnioitetun arkkiatrimme Risto Pelkosen ja eri alojen yhteistyökumppanien kanssa. Mutta toivottavasti hekin etäosallistuvat tähän tilaisuuteen. Ja jo tässä vaiheessa haluan kiittää tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikkoa hänen tämän jälkeen kuultavasta videoidusta puheestaan!
Maailma muuttui maaliskuussa 2020. Tuolloin talvilomasesongin keskellä alettiin pyyteettömästi valmistautua pandemiaan. Alkuvaiheessa keskeisenä huolena oli suojainten riittävyys. Erityisesti pääkaupunkiseudulla yksityislääkärien potilasmäärät romahtivat nopeasti. Pian vastaavaa viestiä saatiin sairaaloista ja perusterveydenhuollosta eri puolilta Suomea. Lääkärien mieltä alkoi askarruttaa syntyvä hoitovelka: Kontrollipotilaisiin saatiin yhteys eri tavoin, mutta kuinka tavoittaa kotiin jäävät päivystyspotilaat tai uusia oireita saaneet kansalaiset?
Ihan uudet kollegat mm. THL:stä tai tehohoidosta ovat tulleet meille kaikille tutuksi median kautta. Erityisiä työnsankareita ovat olleet infektiolääkärit, jotka ovat muun työnsä ohella tuoneet esiin uusinta tutkittua tietoa epätieteellisten tulkintojen ja vaarallistenkin väittämien vastapainoksi.
Nyt alkaneita koronarokotuksia on tervehditty ilolla. Lääkärit ovat kannustaneet kansalaisia ottamaan rokotteen, jotta pandemiasta vapauduttaisiin ja terveydenhuollon resurssit voitaisiin suunnata normaaliin toimintaan. Hoitovelan purkamiseksi on tehty paljon töitä kesän pilkottujen lomien aiheuttamasta väsymyksestä huolimatta. Nyt huolta aiheuttaa kuntien ja kuntayhtymien säästöpaine, joka voi estää hyvin alkaneet jonojen purkutalkoot. Ja jos koko väestön rokottaminen viivästyy, niin muiden sairauksien hoitovelka kasvaa.
Lähivuosien suuri haaste on monien erikoisalojen erikoislääkärivajeen korjaaminen ja samalla suuren eläkkeelle siirtyvien konkarispesialistien joukon korvaaminen. Peruskoulutusta ollaan edelleen kasvattamassa, mutta erikoislääkärikoulutusta ei ole juurikaan lisätty. Jatkossa maamme työmarkkinoille tulee vuosittain vähintään 900 uutta lääkäriä, joista noin 750 valmistuu kotimaasta ja n. 150 on Suomeen palaavia ulkomailla opiskelleita. Nykyinen erikoistumiskapasiteetti on vain n. 550 vuodessa, mistä muodostuu merkittävä epäsuhta. Painopistettä tulee siirtää peruskoulutuksesta erikoistumiseen, sillä tulevaisuuden terveydenhuoltoa ei voida rakentaa erikoistumattomien lääkärien varaan sen enempää perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakaan.
Lääkäriliitossa vuosi 2020 oli nelivuotisen Terveydenhuollon kestävän kehityksen ohjelman ensimmäinen vuosi, jolloin teemana oli ekologinen kestävyys. 110-vuotisjuhlavuoden teema ”Potilaana planeetta” ehti olla esillä Lääkäripäivillä 2020 ja Pohjolan Lääkäripäivillä. Lääkäriliitto liittyi teemavuoteen sopien ilmastohätätilan julistukseen, sillä kestävä kehitys edellyttää ilmastonmuutoksen hillintää.
Tämän vuoden teema Terveydenhuollon kestävän kehityksen ohjelmassa on terveydenhuollon taloudellinen kestävyys, joka on myös yksi Lääkäriliiton vuoden 2021 kärkihankkeista. Vuonna 2019 työnsä päättänyt Lääkäriliiton medikalisaatiotyöryhmä pohti, kuinka voitaisiin vähentää resursseja syövää ja potilaita turhaan rasittavaa ylidiagnostiikkaa, ylihoitoa ja yliseurantaa. Tavoitteena on kustannusvaikuttavampi terveydenhuolto. Tutkitun tiedon tulee olla hoidon ja päätösten perustana, mikä on Lääkäriliiton vuoden 2021 teema ja yksi viidestä vuoden kärkihankkeista. Lääkäriliitto osallistuu myös opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan tutkitun tiedon teemavuoteen, jonka keskeinen viesti on: ’Tieto kuuluu meille kaikille’.
Terveydenhuollon kestävän kehityksen ohjelman tulevien vuosien painopisteinä ovat eettinen ja sosiaalinen kestävyys, mitkä molemmat näkyvät entistä enemmän lääkärien arkipäivässä väestön vanhetessa, sosiaalisten ongelmien medikalisoituessa ja lääketieteellisten hoitomahdollisuuksien lisääntyessä.
Lääkäriliiton kuntavaalitavoitteissa yhtenä teemana on ”edistetään terveyttä ja toimintakykyä”, sillä valtaosa terveyteen vaikuttavista päätöksistä tehdään terveydenhuollon ulkopuolella. Haluamme, että kaikilla hallinnon aloilla päätöksiä tehtäessä huomioidaan niiden vaikutukset väestön terveyden edistämiseen ja toimintakykyyn. Toinen pääteemamme kuntavaaleihin on ”ensisijainen terveydenhuolto kuntoon”, sillä nyt on viimeinen hetki pelastaa perusterveydenhuolto. Perusterveydenhuollon pitäisi olla potilaan kokonaistilanteesta huolehtiva ensisijainen terveydenhuolto. Tämän tärkeän työn houkuttelevuutta ja palkitsevuutta tulee kasvattaa ja tukea pitkiä potilas-lääkärisuhteita. Perusterveydenhuollon pelastamiseksi tarvitaan n. 1000 uutta vakanssia, joista puoleen tulisi saada yleislääketieteen erikoislääkäri. Silloin nuorten lääkärien ohjaaminen ja konsultointi voitaisiin hoitaa siten, että he uskaltaisivat sitoutua perusterveydenhuoltoon.
Lääkäriliitto toteutti syksyllä 2020 jäsenkyselyn koskien eutanasiaa ja lääkäriavusteista itsemurhaa. Kyselyyn vastanneiden 7000 jäsenen eutanasiakannat jakautuivat tasan eikä merkittävää muutosta ollut tapahtunut vuoden 2013 kyselyyn verrattuna. Huomionarvoista on, että mitä enemmän vastaajat olivat hoitaneet kuolevia potilaita, sitä vähemmän he kannattivat eutanasiaa. Myös eutanasiaa kannattaneista joka viides oli sitä mieltä, että mikäli saattohoito olisi kunnossa, niin eutanasiaa ei tarvittaisi. Lääkäriavusteinen itsemurha oli selvästi hyväksytympää kuin edellisessä jäsenkyselyssä. Mutta se koetaan edelleen ammattieettisesti ristiriitaiseksi ja on lainsäädännöllisesti ratkaisematta.
Lääkäriliiton valtuuskunta päätti säilyttää Lääkäriliiton kannan kielteisenä eutanasialle ja lääkäriavuisteiselle itsemurhalle. Eutanasialla ei saa ratkaista saattohoidon puutteita, vaan palliatiivinen ja saattohoito on saatava kuntoon, jotta kaikki saavat inhimillisen ja hyvän elämän loppuvaiheen hoidon. Eutanasiaa ei pidä myöskään sekoittaa hyödyttömien hoitojen rajaamiseen ja vaikuttamattomasta hoidosta luopumiseen, mikä on oleellista kärsimyksen vähentämiseksi kaikessa hoidossa, ei vain elämän loppuvaiheessa.
Loppukeväästä saatiin aikaan Lääkärisopimus, jossa on sovittu työaikalain tulkinnasta lääkäripäivystyksessä. Määräysten soveltamisen ongelmat tuovat esiin päivystämisen erityislaatuisuuden. Ylityönä tehtävän päivystyksen yhteensovittaminen päivällä tapahtuvaan suunniteltuun toimintaan, erikoistuvien lääkärien kouluttautumiseen ja kouluttamiseen ei ole yksinkertaista. Kentän tilannetta seuraa Lääkäriliiton uusi Päivystystyöryhmä, joka myös toimii seuraavan neuvottelukierroksen taustaryhmänä ja visioi tulevaisuuden päivystystä. Toinen pitkäaikainen edunvalvonnallinen haaste on luoda erikoislääkäreille uranaikaista palkkakehitystä, joka on yksi tämän vuoden kärkihankkeistamme.
Lääkäriliiton digistrategian osana on avattu uudistetut mobiilisti skaalautuvat Lääkäriliiton nettisivut, joihin kannattaa käydä tutustumassa. Ne ovat yhdennäköiset Lääkärilehden sivujen kanssa ja mahdollistavat nopean liikkumisen Lääkäriliiton eri sivustojen välillä.
Haluan kiittää kaikkia teitä, jotka olette olleet luomassa näitä uudenlaisia Lääkäripäiviä! Erityiskiitoksen ansaitsee koko sydämellään työhön paneutunut koulutuskoordinaattorimme Terhi Hulkko! Kiitos myös teille luennoitsijat ja näytteilleasettajat, jotka olette hienosti sopeutuneet uuteen tilanteeseen!
Tervetuloa näille ensimmäisille virtuaalisille Lääkäripäiville!