Terveyskeskuksissa työskentelee 50 vakituista lääkäriä aiempaa enemmän. Sijaisia tarvittiin vastaavasti vähemmän. Lääkärien virkojen kokonaismäärä kasvoi yli 60:llä edelliseen vuoteen verrattuna. Vaje on samaa tasoa kuin vuosi sitten.
Suurin osa terveyskeskuslääkärien tehtävien lisäyksestä sijoittuu isoihin, yli 100 000 asukkaan kaupunkeihin, kuten Espoo ja Jyväskylän yhteistoiminta-alue. Täyttämättömiä virkoja oli 246, mikä on 6,5 prosenttia kaikista tehtävistä. Terveyskeskuksissa oli lokakuussa yhteensä 3 790 tehtävää.
Lääkärivaje on alueellinen haaste. Huonoin tilanne on edelleen Kainuussa ja Itä-Savossa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä vaje on vain alle 3 prosenttia. Myös Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Helsingin ja Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä lääkärivaje jää alle 5 prosenttiin.
Ostopalvelut samalla tasolla kuin viime vuonna
Yli puolessa terveyskeskuksista on kaikki virat täytetty. Alle 10 prosentin vaje on joka viidennessä terveyskeskuksessa. Väestöstä 78 prosenttia käyttää näiden terveyskeskusten palveluita. 22 terveyskeskuksessa yli viidennes viroista oli hoitamatta. Näistä terveyskeskuksista suurin osa oli pieniä, alle 10 000 asukkaan terveyskeskuksia.
Ulkoistettujen tehtävien määrä ja ostopalveluiden käyttö on viime vuoden tasolla. Ulkoistusten kokonaismäärä oli 255,5 tehtävää (6,7 %) ja ostopalveluiden määrä 217 tehtävää (5,7 %). Länsi-Pohjan terveyskeskukset ovat ulkoistaneet 38 prosenttia kaikista lääkärintehtävistä. Myös Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan terveyskeskuksissa on yli viidennes tehtävistä ulkoistettu. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (1 %) on ulkoistettu vähiten.
Ennakkoluulottomia ratkaisuja Pohjoismaista
Suomalainen perusterveydenhuolto on turvattava. Terveyskeskusten lääkärintyön järjestämisvaihtoehtojen tulisi täyttää Lääkäriliiton mukaan ainakin kolme kriteeriä: potilaan vapaus valita lääkärinsä ja hoidon jatkuvuus, lääkärin vapaus määritellä työmääränsä ja kannustava palkkaus. Esimerkkiä voidaan ottaa ennakkoluulottomasti muista Pohjoismaista – Ruotsista ja Norjasta, kun selvitetään meille parhaiten sopivaa, palvelut turvaavaa mallia.
Ruotsissa terveydenhuollosta vastaavat maakäräjät päättävät palvelutuottajien korvausperusteet, jotka ovat samat yksityiselle ja julkiselle tuottajalle. Potilaat voivat valita julkisen tai yksityisen palveluntuottajan välillä. Esimerkiksi Tukholman alueella on kunnallista, maakäräjien järjestämää ja yksityistä palvelutuotantoa. Ruotsissa lääkäri valitsee, toimiiko hän perusterveydenhuollossa yksityisellä vai julkisella sektorilla.
Norjassa asukkaat listautuvat oman valintansa mukaan jonkin yleislääkäripraktiikkaa harjoittavan lääkärin potilaaksi. Valinta ei ole sidottu asuinkuntaan. Lääkärit työskentelevät itsenäisinä yrittäjinä, jotka ovat sopimussuhteessa kuntaan. Työmäärä ja tehtävien laatu määräytyy potilaslistan mukaan. Listalla voi olla enintään 2 500 potilasta. Käytännössä listan koko on n. 1 150 potilasta. Mallilla saatiin Norjassa rekrytoitua vuodessa n. 600 uutta perusterveydenhuollon lääkäriä.
Suomen Lääkäriliitto selvitti johtavilta lääkäreiltä terveyskeskusten lääkäritilannetta 5. lokakuuta 2011. Vastaukset saatiin kaikista 162 terveyskeskuksesta. Tutkimus on toteutettu Suomen Lääkäriliiton, STM:n, KT Kuntatyönantajien ja THL:n yhteistyönä.
Lisätietoja: tutkija Piitu Parmanne, puh. 050 511 3774, toiminnanjohtaja Heikki Pälve, puh. 050 564 7345 tai yhteiskuntasuhdejohtaja Hannu Halila, puh. 0500 459 955