- Nyt ei saa tehdä hätiköityjä päätöksiä ennen kuin potilaan oikeus toimivaan terveydenhuoltoon toteutuu. On etsittävä laaja yhteinen näkemys, jotta paremman terveyspalvelujärjestelmän rakentaminen onnistuu. Muutos ei saa vaarantaa potilaan hoitoa tai hoitoon pääsyä, huomauttaa Raija Niemelä.
Järjestämislakityöryhmän viime joulukuussa esittämä sote-malli on monitasoinen ja pirstaleinen. Lukuisat eri toimijat, kuten perustason alueet, sote-alueet, kunnat, vastuukunnat ja niiden yhteistyöelimet sekä erityisvastuualueet aiheuttavat toimivaltuuksien kannalta epäselviä rajapintoja terveyspalvelujärjestelmän sisälle.
- Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi välttämätön perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun integraatio jää toteutumatta ja pahimmillaan erikoissairaanhoito pirstaloituu. Tämä ei paranna potilaiden hoitoa eikä terveydenhuollon toimivuutta, huomauttaa Raija Niemelä.
Vastuukuntamallin toimivuus, demokraattisuus ja perustuslainmukaisuus herättävät kysymyksiä. Tuleeko kuntaorganisaatiosta käytännössä sote-organisaatio, joka haittaa kaupunkien muiden tehtävien hoitamista. Riittävätkö isonkaan kaupungin ”hartiat” monitasoisen terveyspalvelujärjestelmän ongelmien ratkomiseen ja ohjaamiseen?
Kustannustehokas, mutta hoitoketjut katkeat ja terveyserot kasvavat
Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on kustannustehokas. Sitä leimaavat kuitenkin jonot, katkeavat hoitoketjut ja kasvavat terveyserot. Muutoksiin ohjaavat epävarma taloudellinen tilanne, ikääntyvä väestö, lääketieteen kehittyvät mahdollisuudet ja globalisoituva maailma.
- Suomi on osa Eurooppaa ja terveydenhuoltomme on toimittava osana eurooppalaista kokonaisuutta. Tämä on haaste poikkeaville ratkaisuillemme, joita ovat mm. kaksi rinnakkaista rahoitusjärjestelmää, julkisen ja yksityisen tuotannon erilainen kohtelu näissä järjestelmissä, järjestämisen ja tuotannon tiukka yhteen sitoutuminen sekä potilaan vähäinen valinnan vapaus, luettelee Raija Niemelä.
Terveydenhuollon järjestämisvastuuta vahvistettava
Raija Niemelän mukaan terveydenhuollon järjestämisvastuuta pitää vahvistaa, eikä hajottaa. - Toimijoiden roolien ja toimivaltuuksien tulee olla selkeitä sekä järjestämisessä että palvelutuotannossa, jotta toiminta on sujuvaa ja jotta vältytään turhalta kilpavarustelulta sekä raja-aitariidoilta.
- Rahoittajan ja järjestäjän on oltava myös riittävän vahva ja osaava, jotta se pystyy ohjaamaan kokonaisuutta tuottajineen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja jotta se turvaa järkevän toiminnan sekä resurssien jaon.
Järjestäjän on pärjättävä Euroopassa, jotta suomalaiset potilaat saavat muiden maiden kansalaisten kanssa yhdenvertaisen valinnan vapauden ja aseman. – On tärkeää, että suomalaisen lääketieteen koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen tulevaisuus turvataan kaikilla erityisvastuualueilla koko maan kattavan nykyaikaisen ja laadukkaan sairaanhoidon varmistamiseksi.
- Esimerkkejä näihin tehtäviin kykenevistä toimijoista löytyy mm. OYS-ERVAn aluekokeiluhankkeen mallista ja työryhmän Uudellemaalle esittämästä mallista.
Ammattipätevyysdirektiivi parantaa potilasturvallisuutta
EU:n ammattipätevyysdirektiivi uudistui viime syksynä. Tavoitteena on yhtenäistää EU-maiden täydennyskoulutuskäytäntöjä, parantaa potilasturvallisuutta ja helpottaa työvoiman liikkuvuutta. Useimmissa Euroopan maissa lääkäreillä on virallinen täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmä.
Direktiiviuudistus on nostanut ammatillisen kehittymisen seurannan ja dokumentoinnin ajankohtaiseksi myös Suomessa. Arkkiatri Risto Pelkosen aloitteesta suomalaisten lääkärijärjestöjen yhdessä perustama Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry, eli Pro Medico, on kehittänyt Taitoni.fi –verkkotyökalun, joka tukee lääkärien ammatillista kehittymistä, sen suunnittelua ja dokumentointia.
- On tärkeää, että kaikki suomalaiset lääkärit ottavat työkalun käyttöön, sanoo Raija Niemelä.
Lisätietoja: Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja Raija Niemelä, puh. 040 731 6191
Raija Niemelän puhe Lääkäripäivien avajaisissa 7.1.2014