Terveyskeskusjärjestelmä on suomalaisen terveydenhuollon vahva perusta. Palveluiden saatavuus on heikentynyt ja yhä suurempi osa väestöstä hakee yleislääkäripalvelunsa muualta. Järjestelmä kaipaa perusterveydenhuollon vahvan aseman takaavaa kokonaisuudistusta. Siksi uusia toimintamalleja on kehitettävä perusterveydenhuollon palvelutuotannon monipuolistamiseksi.
Lääkäriliitossa nähdään, että valtion kehittämisrahaa voitaisiin antaa pilottialueelle. Siellä toteutettaisiin esimerkiksi vuoden 2016 alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL, aloitteen mukainen kokeilu perusterveydenhuollon palvelutuotannon monipuolistamiseksi.
- THL:n aloitteessa perusterveydenhuollon palveluita parannettaisiin ottamalla nykyistä laajemmin eri tuottajat mukaan julkisesti rahoitettuun järjestelmään. Näin saataisiin parannettua palveluiden saatavuutta ja niiden tarpeenmukaista kohdentumista, esittelee Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.
Syrjäytyminen periytyy
Tutkimusten mukaan syrjäytyminen periytyy. Lapsiperheiden syrjäytymistä ehkäistään kehittämällä neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluita ja tarjoamalla niitä erityisesti riskiperheille.
Vuorenkosken mukaan neuvoloilla ja kouluterveydenhuollolla on hyvät mahdollisuudet puuttua syrjäytymisen periytymiseen, koska ne tavoittavat hyvin koko väestön, myös syrjäytymisriskeissä olevat.
Pidennetään työuria ja ehkäistään työkyvyttömyyttä
Syrjäytymistä ja huono-osaisuutta ehkäistään turvaamalla työkykyä erityisesti toistuvissa tai pitkittyvissä työkyvyttömyyksissä. Hoitoon ja kuntoutukseen pääsyä voidaan sujuvoittaa ja työhön palaamista tukea, mutta se edellyttää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviimpää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.
- Tätä voitaisiin tukea esimerkiksi luomalla julkiselle järjestelmälle taloudelliset kannusteet ehkäistä ja lyhentää työkyvyttömyysjaksoja, sanoo Vuorenkoski.
Potilaskontakteja tarvitaan lääkärikoulutuksessa
Viimeisen 20 vuoden aikana lääketieteellisissä tiedekunnissa opiskelunsa aloittavien määrä on kaksinkertaistunut samaan aikaan kuin opetushenkilökunnan määrä on supistunut. Tämä näkyy perusopetuksessa suurina pienryhminä ja erityisesti vähentyneinä potilaskontakteina. Lääkärikoulutuksen laadun heikkeneminen heijastuu terveyspalveluiden laatuun ja toimivuuteen.
- Lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomääriä ei pidä kasvattaa ilman rahoituksen lisäämistä, jotta koulutuksen laatu säilyy. Lisäksi peruskoulutuksen mitoituksessa ja opetuksen kehittämisessä tarvitaan yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien nykyistä tiiviimpää yhteistyötä.
Lisätietoja: johtaja Heikki Pärnänen, puh. 040 546 5316 ja terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski, puh. 044 563 0556
Lääkärilehden artikkeli: http://www.laakarilehti.fi/files/lehdisto/SLL192014-rajaniemi_pietila.pdf