Merkityksellistä uudistusta olivat tekemässä kaikki eduskuntapuolueet oppositio mukaan lukien. Tämä on tärkeää, koska uudistusta ei viedä läpi hetkessä.
Järjestämislain valmistelu aloitetaan uudelta pohjalta. Suuret linjat ovat selvät, mutta lainvalmistelussa ratkaistaan vielä paljon tärkeitä kysymyksiä, kuten sote-alueiden rahoitus, suhde tuottajiin ja tuottajien rahoitus. Lisäksi on pohdittava, muutetaanko nykyisiä tuotantorakenteita.
Kyseessä ei ole erikoissairaanhoidon erityisvastuualueiden toimenkuvan laajennus, vaan uusien, järjestämiseen keskittyvien sote-alueiden luominen. Aluksi on järkevää säilyttää nykyiset tuotantorakenteet niin, että nykyiset kunnat, perusterveydenhuollosta vastaavat kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit mukaan lukien yliopistosairaanhoitopiirit jatkavat tuottajina ilman raskaita hallinnollisia muutoksia. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen selkiyttäisi terveydenhuollon päätöksentekoa. Järjestäminen olisi vahvassa poliittisessa ohjauksessa, kun tuotantoa johtaisivat ammattilaiset sote-alueiden ohjauksessa. Tämä selkiyttäisi järjestäjän roolia tuottajien valvojana ja palvelisi tehokkaimmin hoidon laadunvalvontaa sekä toiminnan kustannusvaikuttavuutta.
Terveydenhuollon rahoitus uudistuu
Ratkaisu mahdollistaa terveydenhuollon rahoituksen uudistamisen. Tuleville, vahvoille sote-alueille voidaan siirtää kustannusvastuu lääke- ja matkakustannuksista sekä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Näin syntyisi organisaatio, jolla olisi mahdollisuus ohjata järjestelmää kokonaistaloudellisesti.
Päätös on otettu vastaan positiivisesti. Kritiikkiä on esitetty lähinnä siitä, että kunnilta olisi viety rahat. Terveyspalvelujen järjestäminen ei enää nojaudu yksittäiseen kuntaan. Vain noin seitsemäsosa kunnallisen terveydenhuollon rahoituksesta käytetään nykyään kunnan yksin järjestämiin palveluihin. Tästä näkökulmasta oli perusteltua irrottaa kunta- ja sote-uudistus toisistaan.
Peruspalvelujen etääntymistä on pelätty järjestäjän koon kasvaessa. Kun eri tuottajille annetaan tasavertainen mahdollisuus osallistua perusterveydenhuollon palvelujen tuottamiseen, palveluja syntyy sinne, missä niille on kysyntää. Siihen ei tarvita poliittisia päätöksiä tai julkisia investointeja.
Lisätietoja: puheenjohtaja Tuula Rajaniemi, puh. 040 542 7211 tai toiminnanjohtaja Heikki Pälve, puh. 050 564 7345
Linkki Lääkärilehden pääkirjoitukseen http://www.laakarilehti.fi/kommentti/index.html?opcode=show/news_id=14602/type=7