Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -tutkimus: Lääkärit edelleen kriittisiä, myönteistäkin kehitystä nähtävissä

Toiminnot

Vastajulkaistussa tutkimuksessa lääkärit antavat potilastietojärjestelmille kouluarvosanaksi 6,6. Lääkärien käyttäjäkokemuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosien aikana.


Valtakunnalliseen tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä joka viides antoi käyttämälleen potilastietojärjestelmälle arvosanan 4 tai 5. Kiitettäviä arvosanoja annettiin 6 %. Sairaaloiden lääkärit suhtautuvat tietojärjestelmiin kriittisimmin.

Sairaaloiden lääkäreistä yli 40 % koki järjestelmän virheellisen toiminnan olleen yhteydessä potilaalle aiheutuvaan haittatapahtumaan. Aihe vaatii lisätutkimusta.

Yksi tutkimuksessa havaittu ongelma liittyy tiedonkulun hitauteen organisaatioiden välillä. Kolme neljästä lääkäristä koki toisessa organisaatiossa kirjatun potilastiedon saamiseen kuluvan liikaa aikaa.

Aluetietojärjestelmien käyttö tiedonvälityksessä on yleistynyt merkittävästi. Terveyskeskuksen lääkäreistä kolme neljästä ja lähes puolet sairaaloiden lääkäreistä käyttää pääasiallisesti aluetietojärjestelmää tai vastaavaa, kun he hakivat potilastietoja toisesta organisaatiosta. Vastaavat osuudet olivat neljä vuotta aikaisemmin 56 % terveyskeskuksen lääkäreillä ja 29 % sairaaloiden lääkäreillä. Lääkärit määrittelivät aluetietojärjestelmien yhdeksi keskeisimmistä kehityskohteista.

Potilaan hyvän hoidon edellytyksenä on luotettavan tiedon saatavuus. Terveystiedon saatavuus on mahdollista, kun terveydenhuolto käyttää kertaalleen kirjattua, yhdenmukaista terveystietoa kattavasti valtakunnallisen Potilastiedon arkiston avulla.

Alueellinen yhteistyö tulee suunnata esimerkiksi tietojärjestelmien käytettävyyden parantamiseen. On tärkeää, että tietyllä alueella saman järjestelmän käyttäjät jatkosuunnittelevat  järjestelmän käytettävyyttä yhdessä, eivätkä kukin omassa organisaatiossaan.

Tutkimuksen tuloksissa oli nähtävissä myös myönteistä kehitystä. Lääkärin työtä helpottavat yhteenvetonäkymät olivat yleistyneet ja lääkärit olivat niihin myös aikaisempaa tyytyväisempiä. Samoin lääkitysten yhteisvaikutustarkistus ja sähköinen lääkemääräys koettiin hyviksi uusiksi ominaisuuksiksi. Toisaalta sähköistä lääkemääräystä koskevissa arvioissa oli eroja eri tuotemerkkien välillä.

Yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa

Toimimattomat tietojärjestelmät rasittavat terveydenhuollon rajallisia resursseja ja ne tulevat terveydenhuollolle kalliiksi.  Potilastietojärjestelmien käytettävyydessä on edelleen ongelmia, jotka haittaavat lääkärien jokapäiväistä työtä ja vaarantavat potilasturvallisuutta.

Järjestelmäkehityksessä käyttäjäkokemukset on huomioitava aiempaa paremmin. Kehittämistyössä on panostettava erityisesti järjestelmien vakauden ja nopeuden parantamiseen sekä tiedonkulkuun eri organisaatioiden välillä.  Myös sote-uudistus edellyttää moitteettomasti toimivia potilastietojärjestelmiä.

Lääkäriliiton, Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä yhteistutkimus selvitti lääkärien kokemuksia potilastietojärjestelmien käytöstä ja käytettävyydestä. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselytutkimuksena alkuvuodesta 2014. Tutkimukseen vastasi 3 781 potilastyössä olevaa lääkäriä. Vastaava tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010.

http://www.laakariliitto.fi/tutkimus/

Tutkimusta koskevat yhteydenotot:

Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä, puh. 050 331 7973 tai politiikkajohtaja Heikki Pärnänen, puh. 040 546 5316

THL, tutkimuspäällikkö Hannele Hyppönen puh. 050 3751858

Kanta-palvelut, ylilääkäri Heikki Virkkunen THL puh. 029 524 7169