Lääkäripäivien puheenjohtaja Tuula Rajaniemen avajaispuhe

Kunnioitettu arkkiatri, arvoisa rouva ministeri / arvoisat rouvat ministerit, hyvät kollegat, hyvät naiset ja herrat!

Suomalaisten lääkärijärjestöjen Duodecimin, Finska Läkaresällskapetin ja Lääkäriliiton yhteistyössä järjestämät Lääkäripäivät ovat käynnistyneet nykymuotoisina 42. kerran. Kyseessä on Suomen suurin lääketieteellinen jatko- ja täydennyskoulutustapahtuma. Näiden kolmipäiväisten Lääkäripäivien aiheena on sananlaskun mukaan Oppia ikä kaikki - nykykielellä elinikäinen oppiminen. Tämänvuotisten Lääkäripäivien ohjelmatarjonnassa ammatillinen kehittyminen onkin huomioitu monipuolisesti.

Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset heijastuvat monin tavoin lääkärin työhön. Perinteisen lääketieteellisen osaamisen ohella on kyettävä hallitsemaan nopeasti lisääntyvää tietoa ja arvioimaan sen merkitystä. Vuorovaikutustaidot korostuvat tehtäessä hoitopäätöksiä yhdessä potilaiden ja heidän omaistensa kanssa. Lääkärien toimiessa enenevässä määrin osana tiimiä on yhteistyötaitoja ja työskentelymenetelmiä jatkuvasti kehitettävä. Potilastyön ohella lääkärit tarvitsevat taitoja ja keinoja toiminnanohjaukseen ja johtamiseen. Lääkäri kamppailee päivittäin myös oman työnsä hallinnan ja käytettävissä olevien resurssien kustannustehokkaan käytön kanssa. 

Ammatillinen kehittyminen on elämän mittainen jatkuva prosessi. Lääkärin uran varrella työelämän tarpeet vaihtelevat. Yhä useammin on uskallettava myös siirtyä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi joulukuussa 2014 uudistetut eettiset ohjeet. Ohjeiden sisältöä ei muutettu, vaan terminologiaa, painotuksia ja kieliasua modernisoitiin. Elinikäiseen oppimiseen liittyy eettisten ohjeiden kohta viisi, jossa sanotaan: Lääkärin tulee pitää yllä ja kartuttaa tietojaan ja taitojaan. Hänen tulee käyttää ja suositella vain tutkimuksia ja hoitoja, jotka ovat lääketieteellisen tiedon ja kokemuksen perusteella vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia.

Tulevina vuosikymmeninä meillä Suomessa on entistä vähemmän työikäistä väestöä. Ammatillisesta kehittymisestä ja osaamisesta puhuttaessa ei saa unohtaa työkyvyn muita osa-alueita, joihin kuuluu mm. terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen – iästä riippumatta. Arvot, asenteet ja motivaatio riippuvat paljon johtamisesta, työyhteisöstä, kollegiaalisuudesta ja työoloista. Näihin Lääkäriliitto on pyrkinyt ja pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan – mm. kannustamalla johtamiskoulutukseen ja kartoittamalla, kuinka moni lääkäri on hankkinut sitä. Viime vuonna uudistettiin myös Lääkäriliiton johtamissuositus pääasiassa Oulun alueellisten valiokuntien valmistelutyön perusteella. 

Erilaisen oppimisen näkyväksi tekeminen on entistä tärkeämpää. Jokaisen meistä tulisi ryhtyä kuvaamaan päivittäistä ammatillista kehittymistämme. Sitä on niin yksittäisen potilaan hoito-ongelman ratkaiseminen konsultaatioiden ja kirjallisuuteen perehtymisen avulla kuin johtamisen kehittäminen budjetin toteutumista seuraamalla. 

Arkkiatrin aloitteesta suomalaiset lääkärijärjestöt ovat yhdessä perustaneet Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry:n, Pro Medicon, joka tarjoaa kirjaamiseen erinomaisen verkkotyökalun  - Taitoni.fi. Taitoni.fi tarjoaa myös hyvän välineen, kun jäsenvaltioiden tulee raportoida EU:n komissiolle mm. lääkärien ammatillisesta kehittymisestä. Tämä tapahtuu ensimmäisen kerran jo tammikuussa 2016.

Arvoisat kuulijat,

valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on merkittävin terveydenhuollon uudistus sitten kansanterveyslain. Olemme tekemässä tulevaisuuden järjestelmää - emme vain lapsillemme vaan lapsenlapsillemme. Tämän vuoksi Lääkäriliitto on tuonut esille näkemyksensä toistuvasti. Kotoa saamani opin mukaan mielipiteet ja vastaväitteet on esitettävä ennen päätöksen tekoa. Sitten kun päätökset on tehty, vastaväitteet unohdetaan ja lähdetään yhdessä kehittämään uutta toimintaa.

Nykyisessä järjestämislakiehdotuksessa on monia kannatettavia muutoksia. Lääkäriliitto on jo 90-luvulta ajanut järjestämisen, tuottamisen ja rahoittamisen erottamista. Terveydenhuollon kehittyessä on kohtuutonta, että jokaisen kunnan on kyettävä järjestämään terveydenhuolto. Sen vuoksi viisi alueellista sote-järjestäjää ovat tervetulleet.  Samoin kansallisen ohjauksen käyttöön otto on tärkeää, koska se yhdenvertaistaa kansalaisten palveluita erityisesti sitten, kun palveluvalikoiman määrittely on valmistunut.

Potilaat arvostavat nopeaa ja esteetöntä pääsyä lääkärin vastaanotolle. SOTE-uudistuksen keskeinen tavoite on perusterveydenhuollon vahvistaminen, jotta potilaat saisivat yhdenvertaiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut riippumatta asuinpaikasta, tulotasosta tai sosiaalisesta asemasta.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan lakiehdotuksessa esitetty tuotantorakenne ei välttämättä paranna perusterveydenhuollon toimivuutta. Potilaiden pääsy lääkärin vastaanotolla ei kohene. Yksiköiden koon kasvaessa menetetään pieniä, ketteriä ja innovatiivisia yksiköitä.  

Kunkin sote-järjestäjän tulisi saada päättää palvelutuotannon järjestämisestä omalla alueellaan. Järjestäjä määrittelisi alueelleen tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet ja laatisi tuottajille laatu- ja hintakriteerit. Sote-järjestäjä hyväksyisi kriteerit täyttävät tuottajat tuottamaan julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja. Tällöin nykyisin toimivat niin julkiset kuin yksityiset, laatukriteerit täyttävät tuottajat otettaisiin perusterveydenhuollon käyttöön. Näin parannettaisiin pääsyä perusterveydenhuollon lääkärille. 

Joulukuussa eduskunnalle annetun lakiehdotuksen mukaan tuotantovastuulliset kuntayhtymät tuottavat jatkossa alueellaan suurelta osin julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Syntyy siis erittäin suuria ja voimakkaita tuottajia eikä potilaan valinnan vapaus kasva. Myös terveydenhuollon ammattilaisten mahdollisuudet valita työnantajansa pienenevät. Tuotantovastuullisten organisaatioiden käynnistyessä edessä on aikaa vievä ja mutkikas hallinnon uudelleen organisaatio. Tähän kuuluu siirtyvientyöntekijöiden työsuhteen ehtojen harmonisaatio. Palkkojen harmonisaatiosta tulee todennäköisesti myös kallis. Samalla se ehkä vie houkuttimen kauempana keskuskaupungeista työskentelemiseen

Uudistuksen yhteydessä on otettava huomioon YO-sairaaloiden rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa.  Lääkärien hyvä perus- ja erikoistumiskoulutus sekä ajanmukaiset tutkimusmahdollisuudet takaavat kustannustehokkaan ja jatkuvasti kehittyvän terveydenhuollon.

Terveydenhuollon kehittämisen esteenä on pidetty monikanavaista rahoitusta, joka on myös hankaloittanut muutosten taloudellisten vaikutusten arviointia. Rahoitusuudistuksen valmistelu on aloitettu monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehtoja selvittävällä työryhmällä, jonka määräaika päättyy tulevan helmikuun lopussa. Rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus on seuraavan vaalikauden keskeisiä asioita. 

Lääkäriliitto näkee, että SOTE-järjestäjän pitäisi saada valtionosuudet suoraan tai SOTE-alueille tulisi antaa verotusoikeus kuten Ruotsissa. Toisaalta kunnille tulisi luoda positiivisia kannusteita kaikilla hallinnonaloilla tapahtuvaan terveydenedistämiseen.

Eräiden tutkimusten mukaan 10 % väestöstä kuluttaa 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon resursseista. Loput 90 % väestöstä aiheuttaa siis vain 20 % sosiaali- ja terveydenhuollon kuluista. Sote-uudistuksen onnistuminen koko väestöä tyydyttävästi on erittäin tärkeää – palveluja vähän käyttävä suuri enemmistö kun rahoittaa valtaosan toiminnasta veroillaan.

Hyvät kuulijat,

Lääkäriliitto haluaa olla luomassa suomalaista terveydenhuoltoa potilaan parhaaksi. Loppustrategiakauden painopistealueita on pohdittu myös muuttuvan toimintaympäristön näkökulmasta.

Muutosten sujuvuus ja toiminnan käynnistäminen vaatii osaavia esimiehiä. Toimintayksiköiden kasvaessa johtamistehtävät ovat entistä vastuullisempia ja halutumpia. Lääkäreitä tarvitaan johtajiksi, jotta lääketieteelliset aspektit ja lääkärin käytännön työ huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Meidän lääkäreiden on nähtävä johtaminen yhtä arvokkaana työnä kuin kliininen työ. Kollegoita tulee kannustaa kouluttautumaan johtamiseen, sillä potilaan hyvä hoito vaatii taustalle asiantuntevan johtamisen.

Tulevaisuuden ammattitaitovaatimuksiin vaikuttavat myös teknologian kehitys ja yhteiskunnallinen muutos. Diagnostiikkaan tulevat uudet menetelmät, kuten genomin määrittely. Potilaan aktiivinen rooli korostuu entisestään. Lääkärin roolin ja työnkuvan muuttuminen vaatii myös lääkärikoulutuksen sisällöllisiä muutoksia. Toimintaympäristön muutokset tapahtuvat vähitellen ja sen vuoksi keskustelu lääkäriydestä 2030-luvulla on jo aloitettu Lääkäriliitossa.

Lääkäriliiton alueellisten valiokuntien kolmas kaksivuotiskausi on alkamassa. Mukana olleet ovat pitäneet toimintaa motivoivana.  Alueellistamisella on saatu useampia lääkäreitä mukaan Lääkäriliiton toimintaan.  Strategian mukaisesti jäsenen ääni kuuluu entistä laajemmin. Aluetoiminta muuttuu yhä merkittävämmäksi viiden sote-järjestämisalueen aloittaessa toimintansa.  Viisi suunniteltua aluetta ovat kovin erilaisia niin maantieteellisesti kuin väestön suhteen. Toimivat mallit eri SOTE-alueilla voivat muotoutua hyvinkin erilaisiksi.

Strategiamme mukaisesti pyrimme toimimaan paitsi lääkärin taidoin potilaan parhaaksi myös kehittymään vastapelurista yhteistyökumppaniksi. Lääkäripäivät ovat tilaisuus toteuttaa näitä molempia päämääriä

Haluan kiittää kaikkia teitä, jotka mahdollistatte Lääkäripäivät!

Kiitos Lääkäripäiville ohjelmaa tuottaneille yhdistyksille ja niiden toimijoille!

Kiitokset Lääkäripäivien ohjelmaryhmälle ansiokkaan ohjelman kokoamisesta!

Kiitos teille toimihenkilöt ja näytteilleasettajat!

Toivon kaikille erittäin antoisia Lääkäripäiviä!

Takaisin