Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtajan Raija Niemelän avajaispuhe 2013

Kunnioitettu arkkiatri, arvoisa herra pääministeri, hyvät kollegat, hyvät naiset ja herrat – Vördade arkiater, ärade herr statsminister, bästa kolleger, mina damer och herrar

Lääkäriliitto aloitti kolme vuotta sitten puheenjohtaja Timo Kaukosen johdolla strategiatyön, joka on uudistanut voimakkaasti liiton rakenteita ja toimintoja. Missioksemme muotoutui ”Potilaan parhaaksi lääkärin taidoin”. Teimme suuren periaatteellisen päätöksen siirtyä alueille - lähemmäksi jäsentä ja pyrimme aktiivisesti vastapelurista kumppaniksi. Uudet strategiset periaatteet herättivät kiivastakin keskustelua, mutta lopulta valtuuskunta hyväksyi ne yksimielisesti. Liiton toimisto on tehnyt suuren työn uuden rakenteen ja toimintamallin käyttöönotossa. Isot muutokset aiheuttivat myös kuohuntaa, mutta vähitellen toiminta on alkanut vakiintua uuteen muotoonsa.

Laakereille ei voi kuitenkaan jäädä lepäämään. Liiton toiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä. Meidän on pystyttävä sopeutumaan muutokseen jäsenkunnassa ja ympäristössämme, jotta pystymme vastaamaan jäsentemme tarpeisiin ja toimimaan vaikuttavasti ympäröivässä yhteiskunnassa.

Tavoitteemme on edelleen vahvistaa ja kehittää alueellista toimintaa, koska alueelliset erityispiirteet korostuvat yhä enemmän sekä edunvalvonnassa että terveyspoliittisessa toiminnassa. Samalla pyrimme aktiivisesti lähemmäksi jokaista jäsentä kohdennetun tiedonvälityksen ja osallistamisen keinoin. Tässä työssä meneillään olevalla sähköisen asioinnin uudistuksella on suuri merkitys.

Alkanut vuosi on terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä. Te herra pääministeri, olette tuonut toistuvasti esille, että nyt on uskallettava tehdä rakenteellisia uudistuksia turvaamaan palvelut myös tulevaisuudessa. Näkemys uudistustarpeesta on yhteinen. Lääkärikunnalla ja Lääkäriliitolla on iso rooli terveydenhuollon asiantuntijoina ja vastuunkantajina näissä muutoksissa. Emme ole jättäytyneet sivusta seuraajiksi, vaan meidän on toimittava sekä paikallisesti että valtakunnallisesti paremman terveydenhuollon puolesta. Lääkäreitä kuullaan ja asiantuntemustamme arvostetaan, vaikka emme aina poliittisia linjauksia myötäilekään. Rakentava vuoropuhelu erilaisten näkemysten välillä on tärkeää ja johtaa parempaan lopputulokseen.

Det nya året är av stor betydelse för hälsovårdens framtid. Ni, herr statsminister, har upprepade gånger lyft fram att man måste våga genomföra strukturella reformer i dag för att säkra landets hälsovårdstjänster i framtiden. Vi delar Er åsikt om behovet av en reform. Läkarkåren och Läkarförbundet har en betydande roll som hälsovårdsexperter och som ansvariga för dessa förändringar. Vi står inte på sidan om, utan deltar både lokalt och nationellt i arbetet för en bättre hälsovård. Läkare blir hörda och vår expertis uppskattas, trots att vi inte alltid följer politiska riktlinjer. En konstruktiv dialog mellan olika synsätt är viktig och ger ett bättre slutresultat.

Palvelurakenneuudistuksen tueksi on asetettu selvityshenkilötyöryhmä. Kullekin erityisvastuualueelle on nimetty selvityshenkilöt, joiden tehtävänä on etsiä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän kanssa. Tavoitteena on kaksitasoinen palvelurakenne, jossa päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on perustasolla. Palvelutarpeeseen vastaamisen katsotaan edellyttävän vähintään noin 50 000–100 000 asukkaan väestöpohjaa.

Lääkäriliitto katsoo monien muiden asiantuntijatahojen tavoin, että terveydenhuolto tulee järjestää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomana kokonaisuutena päivystys mukaan lukien. Suomessa tähän kykeneviä järjestäjiä voi olla noin 5-15, jotta väestöpohja ja taloudelliset edellytykset olisivat riittävät. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen käsittävä aluekokeiluhanke, jossa OYS-ERVA toimisi rahoittajana ja järjestäjänä, on mainio esimerkki tällaiselta pohjalta suunnitellusta toimintamallista. Terveydenhuollon integraatio on oleellinen osa suunnitelmaa, koska se mahdollistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tasapainoisen kehittämisen ja koska se poistaa rajapintoja sekä osa-optimointia. Uutta rajapintaa ei saa rakentaa myöskään keskelle toimivaa erikoissairaanhoitoa. Luontevaa rajapintaa ei ole olemassa ja keinotekoisen rajan luominen vaarantaa kustannustehokkaan erikoissairaanhoidon toiminnan, hoitoketjut ja päivystyksen. Myös opetus- ja tutkimustoiminta joutuisivat vaikeuksiin.

Toimiva perusterveydenhuolto on terveydenhuoltojärjestelmän kivijalka. Sen sujuva toiminta ja potilaiden hoitoonpääsy on turvattava. Perusterveydenhuolto tarvitsee pitkäaikaisia hoitosuhteita ja kokeneita lääkäreitä toimintaa kehittämään. Yhteistyötä ja konsultaatiomahdollisuuksia pitää parantaa ja poistaa rajapintoja, mutta eri alojen erikoislääkäreiden laaja ripotteleminen suureen määrään kuntia ei ongelmia ratkaise. Se on kallista ja uhkaa tyhjentää osin jo erikoislääkärivajeesta kärsivät keskussairaalamme sekä tehdä päivystyksen järjestämisen mahdottomaksi.

Lääkärien houkuttelemiseksi ja heidän pysyvyytensä turvaamiseksi työnkuvien ja työolosuhteiden on oltava kunnossa ja resurssit kohdallaan. Onnistuminen edellyttää sitä, että potilaiden hoidolta aikaa vievät asiat, kuten tarpeettomat lausunnot ja todistukset, huonosti toimivat tietojärjestelmät, raskas tilastointi ja puute avustavasta henkilökunnasta hoidetaan kuntoon. Mahdollisuus sujuvaan oman työn tekemiseen parantaa työssä jaksamista ja työhyvinvointia.

Myös tuotantotapojen kehittäminen on välttämätöntä, jotta hyvälaatuisten terveyspalvelujen saatavuus voidaan turvata. Suomessa on hyvin toimivia terveyskeskuksia, joista tulee ottaa oppia ja kehittää järjestelmää edelleen. Rinnalla pitää voida tutkia myös muita vaihtoehtoja. Täydellistä mallia ei ole olemassa, mutta monipuolinen palvelutuotanto ja potilaan valinnan ohjaava vaikutus kannustaa eri mallien vertailuun ja kehittämiseen. Se mahdollistaa myös suuremman lääkärijoukon toimimisen julkisesti ohjatussa ja rahoitetussa terveydenhuollossa.

Yhteiskunnan asenteet ja arvostukset muuttuvat ajassa. Nykyaika korostaa yksilöä ja yksilön vapautta. Mm. televisio-ohjelmissa itsekkäästi toisten kustannuksella hankittu hyöty on yleisesti hyväksyttyä, jopa ihailtavaa. Nämä mielikuvat kohdistuvat myös lääkäreihin, mutta profession ominaisuuksina ne eivät ole hyväksyttyjä, eivätkä vastaa perinteistä kuvaa lääkäriprofessioon liittyvästä altruismista ja eettisesti sekä moraalisesti korkeatasoisesta toiminnasta.

Ympäristön muuttuessa, lääkärikunnan kasvaessa ja pirstaloituessa lääkäriprofessio joutuu pohtimaan omaa ammatti-identiteettiään, professionalismin säilymistä ja kollegiaalisuuden merkitystä. Miten sovitamme ammattietiikan ja lääkäriyden nykypäivään? Olemmeko ansiotyöntekijöitä vai sairauden parantajia? Omaksuttu ammatti-identiteetti vaikuttaa myös yhteiskunnan suhtautumiseen. Lääkärin työn autonomia perustuu profession ja yhteiskunnan väliseen kirjoittamattomaan sopimukseen ja luottamukseen. Oikeudet tuovat mukanaan myös velvollisuuksia. Profession tulee toimia potilaan ja sitä kautta yhteiskunnan parhaaksi. Yhteiskunnan luottamus edellyttää myös yhtenäistä kollegoja arvostavaa professiota ja yhteisiä ammattieettisiä arvoja. Tämä ei tarkoita virheiden peittelyä tai virheiden etsimistä ja osoittamista muissa, vaan rakentavaa yhteistyötä, jonka tavoitteena on potilaan paras.

Professio ja kollegiaalisuus ovat ajankohtaisia myös Lääkäriliitossa. Tämä vuosi on julistettu Kollegiaalisuuden teemavuodeksi, joka alkaa monine tapahtumineen Lääkäriliiton vuosipäivänä 28. helmikuuta.

Tänään ovat alkaneet 40. nykymuotoiset Lääkäripäivät. Kyseessä on Suomen suurin lääketieteellinen jatko- ja täydennyskoulutustapahtuma, jonka Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Finska Läkaresällskapet ja Suomen Lääkäriliitto järjestävät yhdessä. Päiviä on uudistettu aktiivisesti viime vuosina vastaamaan nykylääkärien tarpeita ja odotuksia. Kävijämäärä onkin ollut hienoisessa nousussa. Valittavana on tänä vuonna yli 90 erilaista kurssia tai tapahtumaa, joita täydentää laaja ja monipuolinen näyttely.

Lääkäripäivien teema on Potilasturvallisuus. Teema on näkyvästi esillä lääkärin ja viranomaisen näkökulmasta aina potilaan ja omaisen näkökulmaan. Lääkärin ammattitaidon ylläpito ja jatkuva ammatillinen kehittyminen kuuluvat myös olennaisesti potilaiden turvalliseen hoitoon. Uudistumassa oleva ammattipätevyysdirektiivi ja monien muiden EU-maiden esimerkit kannustavat meitäkin miettimään keinoja ammattitaidon ja ammatillisen kehittymisen seurantaan. Lääkärijärjestöt haluavat olla aktiivisesti mukana tässä työssä muun muassa Pro Medicon toteuttamalla Taitoni-hankkeella.

Toivotan Teille kaikille erittäin antoisia Lääkäripäiviä! Jag önskar Er alla riktigt givande Läkardagarna!

Takaisin