Kunnioitettu arkkiatri, arvoisa herra ministeri, hyvät kollegat, hyvät naiset ja herrat - Vördade arkiater, ärade herr minister, kära kolleger, mina damer och herrar
Kun vuosi sitten pidin Lääkäripäivien avajaispuhetta esitin kysymyksen: ”Miksi kuulua Suomen Lääkäriliittoon vuonna 2020?” Vastausta lähdettiin hakemaan strategiaprosessin avulla. Nyt strategia on valmis ja sen vaatiman toiminnan muutos on alkamassa. Strategian tekeminen on ollut hyvin vaativa ja raskas prosessi kaikille siinä mukana olleille. Erityisen vaativa ja rankka prosessi on ollut Lääkäriliiton toimistolle. Haluankin tässä kiittää koko Suomen Lääkäriliiton henkilökuntaa siitä, että strategiatyö on tullut vaiheeseen, jossa sen käytännön toteutus alkaa.
Strategiaa on pyritty kuvaamaan kolmella ilmaisulla: Vastapelurista kumppaniksi, lähemmäksi jäsentä ja potilaan parhaaksi. Nämä tuovat esiin ne periaatteet, joiden mukaan Suomen Lääkäriliitto ohjaa toimintaansa seuraavien vuosien aikana. Strategialla haetaan toiminnan suuntaviivat vuoteen 2017 saakka. Se ei ole missään tapauksessa lopullinen eikä valmis, vaan vaatii jatkuvaa päivittämistä ja muuttamista niin, että se vastaa muuttuvan toimintakentän haasteisiin aina vuoteen 2017 asti.
Vastapelurista kumppaniksi herätti voimakasta keskustelua liiton sisällä valmistelun aikana. Esiin nousi kysymyksiä, kuten ”Voiko Lääkäriliitto olla Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kumppani?”, ”Onko mahdollista olla kumppani lainsäätäjän kanssa?” Oma vakaa uskoni on, että kyllä voi. Yhteistyö Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on varmasti pitkällä tähtäimellä hedelmällisempää kuin vastakkainasettelu ja riitely. Kumppanuus ei tarkoita, että asioista täytyy olla samaa mieltä, vaan sitä että kompromissia haetaan kummankin osapuolen näkökantoja ja tarpeita kunnioittaen.
Toiminta lainsäätäjän kumppanina vaatii myös Lääkäriliitolta paljon. Meidän on pystyttävä vakuuttamaan kaikki lainsäädäntöä tekevät ammattilaiset siitä, että Lääkäriliitto voi olla mukana asiantuntijana valmistelemassa lainsäädäntöä ilman, että sen toiminta tähtää lääkärien omien etujen ajamiseen.
Ammattiyhdistysliikettä on perinteisesti syytetty vain omia etujaan ajavaksi, joka ei pyri vastuullisesti huomioimaan ympäröivää yhteiskuntaa tai yritystoimintaa. Aika, jolloin em. tavalla saattoi toimia, on mennyttä. Mielestäni lainausmerkeissä niin sanotun ”Rähjä ay-liikkeen” aika on ohi. Tämän päivän yhteiskunnassa on ammattiyhdistysliikkeen pystyttävä tuomaan hyötyä omalla toiminnallaan myös sidosryhmilleen. Se on ainoa keino, jolla ammattiyhdysliike pystyy kehittämään edustamiensa ihmisten työolosuhteita tulevaisuudessa.
Ammattiyhdistysliikkeen tulisi hakea vaikutteita liike-elämästä, jossa tänä päivänä pyritään win-win tilanteeseen. Win-win tilanteen esiintuominen on kohdallani veren kaivamista nenästä kaksin käsin, koska koko valmistelun ajan on esitetty voimakasta kritiikkiä konsulttijargonin käytöstä prosessissa. Kyseinen ilmaisu kuvaa mielestäni hyvin sitä tilannetta, mihin ”Vastapelurista kumppaniksi” asetelmalla on tarkoitus päästä. Pystyäksemme kehittämään suomalaista terveydenhuoltoa potilaan parhaaksi tarvitsemme siihen kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten hyvää ja rakentavaa yhteistyötä.
Kun tapasin ministeri Juha Rehulan ensimmäistä kertaa hänen toimiessaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana, kävin hänen kanssaan keskustelua juuri tähän asiaan liittyen. Rehula toi esille sen, että Suomen Lääkäriliitolla on aina ketunhäntä kainalossa, kun yhteistyötä tehdään. Uuden strategiamme tavoitteena on päästä eroon tästä ajattelusta.
Lääkäriliitto ammattiliittona ajaa luonnollisesti jäsentensä etuja, mutta tätä ydintoimintaa voi tehdä myös avoimesti ilman ketunhäntiä. Samalla kuitenkin uskomme, että liitolla on paljon asiantuntemusta, joka tulisi ulosmitata täysimääräisenä nyt meneillään olevassa terveydenhuollon suurremontissa. Suomen uuden terveydenhuollon rakentaminen vaatii kaiken mahdollisen asiantuntijuuden ja vastuunkannon, mitä meillä on saatavissa. Näihin talkoisiin liitto on valmis osallistumaan.
Viime Lääkäripäivien avajaisissa kävin peruspalveluministeri Paula Risikon kanssa hyvin suorasanaista keskustelua eurolääkärien työnantajastatuksesta ja sen todellisista vaikutuksista. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon muutoksia heidän tilanteessaan.
Viime syksyn aikana STM:n työryhmässä valmisteltu kaksoislaillistuksen poisto on loistava esimerkki kumppanuuden toimivuudesta. Muutoksen valmistelussa Suomen Lääkäriliitto, Nuorten Lääkärien Yhdistys ja Suomen Medisiinariliitto olivat mukana heti alusta lähtien. Hyvällä yhteistyöllä tämä vaikea ja vuosikausia keskustelun kohteena ollut ongelma ollaan ratkaisemassa kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Hallituksen esitys asiasta on annettu tasavallan presidentin esittelyssä 30. joulukuuta eduskunnalle ja lakiehdotusten on tarkoitus tulla voimaan tämän vuoden toukokuun alussa. Suuret kiitokset sosiaali- ja terveysministeriölle erittäin hyvästä ja uusia uria hakevasta valmistelutyöstä.
Toisena asiana strategiassa on nostettu esille jäsen. Lääkäriliitto pyrkii siirtymään lähemmäksi jäsentä ja mahdollistamaan toimintaan osallistumisen laajalle joukolle liiton jäseniä. Tärkeintä on lisätä toimintaa muillakin paikkakunnilla kuin Helsingissä. Helmikuussa liitto laajentaa aluetoimintaa kaikilla yliopistosairaalapaikkakunnilla. Toiminnan alueellistamista tapahtuu sekä palkatun henkilöstön, että luottamushenkilötoiminnan osalta. Alueellistaminen on monella tapaa nykyaikaisen tehokkuusajattelun vastaista varsinkin yritysmaailmassa, jossa keskittämisellä pyritään hakemaan kustannushyötyä lähes kaikissa asioissa.
Lääkäriliiton alueellistamisen perustana on se, että jäsenten olisi mahdollisimman helppo osallistua toimintaan. Tämän päivän työelämän ja perhe-elämän sovittaminen toisiinsa on hyvin haastavaa. Jos tämän lisäksi haluaisi osallistua aktiivisesti liiton toimintaan, täytyy olla mahdollisuus matkustaa kokouksiin Helsinkiin. Nyt laajennettavalla aluetoiminnalla siirretään valmistelutyötä ja paikallista päätöksen tekoa yliopistosairaalapaikkakunnilla toimiviin aluevaliokuntiin. Riskinä alueellistamisesta luonnollisesti on asiantuntemuksen hajaantuminen ja puuttuminen. Jotta asiantuntemus varmistetaan paikallistasolla, tuodaan sinne liiton vakituisen henkilöstön asiantuntemusta etäkokoustekniikan avulla. Kustannuksiltaan toiminta on nykyistä toimintaa kalliimpaa, mutta tarkoituksena on helpottaa jäsenten osallistumista toimintaan – ei kustannuksien säästäminen.
Toinen alueellistamisen peruste on palkka- ja työsuhde-edunvalvonnan siirtyminen tulevaisuudessa enemmän paikalliselle tasolle. Kun terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistus etenevät on selvää, että työnantajien koko kasvaa ja samalla niiden lukumäärä vähenee. Nyt jo käydään ainakin keskustelua ja osassa erva-alueita jo tehdään erva-alueen työantajastrategiaa. Nämä tulevat varmasti poikkeamaan toisistaan, koska erva-alueetkin ovat erilaisia. Toiminta siirtää sopimuksen soveltamista ja erilaisten palkkamallien rakentamista enenevästi kohti paikallistasoa. Tämä kehitys huomioiden on mielestäni perusteltua lähteä lisäämän alueellista toimintaa. Sen varmistamiseksi kaikille yliopistosairaalapaikkakunnille palkataan piiriylilääkärit, joiden tehtävänä on muun muassa alueellisen valiokuntatoiminnan vetäminen ja sidosryhmätyöskentely.
Alueellisen toiminnan laajentaminen ei kaikkien kollegoiden osalta tuo toimintaa lähemmäksi jäsentä. Johtuen Suomen maantieteestä ja liikenneyhteyksistä voi monelta paikkakunnalta olla helpompaa matkustaa Helsinkiin kuin yliopistosairaalapaikkakunnille. Alueellinen toiminta ei saa kuitenkaan olla niin kaavamaista, ettei näitä näkökohtia pystytä huomioimaan sen aloittamisessa ja kehittämisessä.
Potilaan parhaaksi on kokonaisuus, johon Lääkäriliiton koko toiminta perustuu. Potilas-lääkäri -suhteen kehittäminen ja sen säilyttäminen yksittäisen potilaan kohdalla taudin määrityksen, hoidon suunnittelun ja toteuttamisen tapahtumana, on äärimmäisen tärkeää myös tulevassa murroksessa. Suomalaisen potilaan hyvinvointi on lääkärikunnan hyvinvoinnin perusta. Vain potilaiden arvostuksen ja luottamuksen kautta Suomen Lääkäriliitto voi saavuttaa strategiset päämäärät.
Patientens bästa är just det som Läkarförbundets hela verksamhet vilar på. Att utveckla patient-läkarrelationen och att, när det gäller den enskilda patienten, fortsättningsvis fokusera enbart på diagnos, vårdplanering och behandling är ytterst viktigt under den kommande brytningstiden. Den finländska patientens välfärd är grunden för läkarkårens välmåga. Bara via patienternas uppskattning och förtroende kan Finlands Läkarförbund nå de strategiska mål som nu har ställts upp.
Tänään alkaneet Lääkäripäivät ovat kolmen lääkärijärjestön Finska Läkaresällskapetin, Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Lääkäriliiton yhteisen voiman ponnistuksen ja kumppanuuden osoitus. Vuosikymmeniä jatkuneessa yhteistyössä on myös hyvä osoitus kumppanuuden voimasta. Omasta ja Lääkäriliiton puolesta esitänkin kiitokseni Duodecimin puheenjohtajalle Seppo Junnilalle ja pääsihteeri Ilkka Rauramolle siitä merkittävästä työstä, mitä he ovat tehneet Lääkäripäivien kehittämisessä. Samalla haluan erityisesti tuoda esille heidän panoksensa Duodecimin ja Lääkäriliiton välisen yhteistyön uudistamisessa ja syventämisessä. Lääkäriliitto toivottaa teille menestystä elämässä jättäessänne nyt tehtävänne järjestöelämän palveluksessa.
Hyvät kollegat, oikein antoisaa koulutustapahtumaa teille kaikille. Toivottavasti päivät antavat teille uusia ajatuksia ja voimia alkaneen vuoden haasteisiin. Nykypäivänä työelämä vaatii paljon niin lääketieteellisen osaamisen kuin henkisen jaksamisenkin osalta. Uskon, että tämä tapahtuma voi antaa apua kumpaankin - niin osaamiseen kuin henkiseen jaksamiseenkin.
Toivotan teille kaikille erittäin antoisia Lääkäripäiviä 2011.
Jag önskar er alla riktigt givande Läkardagar 2011.